perjantai 25. heinäkuuta 2014

Värikästä aikaa.

Kärhöt ovat nyt kukassa ja nautiskelevat näistä helteistä. Warszawska Nike, Rouge Cardinal ja The President sulassa sovussa sekaisin. Ei noita meinaa enää erottaa toisistaan. Kaikki niin ihania! :)




Samettiruusutkin ovat vihdoin alkaneet kasvaa ja kukkia lämmön vaikutuksesta. Ne nököttävät kuin niille suunnitellussa vanhassa puna-oranssissa padassa. Nämä ovat kyllä takuuvarmoja kasvatettavia siemenistä, eivät epäonnistu koskaan. Ensi vuonna voisi kylvää enemmänkin siemeniä...


Sain koulujen päättyessä yhdeltä oppilaalta orvokkiamppelin ja se kukkii vieläkin kauniisti, vaikka koulut taas pian alkavat. Hieman sitä pitäisi parturoida ja leikata alas, niin varmaan kukkisi vielä komeammin - ja ei olisi niin kaatuilevaa sorttia. Yleensä leikkaan orvokkeja alas pikku hiljaa, jotta kukkivia varsia riittää, mutta matalalta on uusia nousemassa tilalle.


Aurinko sai myös malvat kukkimaan. Valkoinen on myskimalva ja tuo vaaleanpunainen ehkä harmaamalvikki. Olen niin huono näissä lajinimissä. Pitäisi kirjoittaa lajien nimet aina ylös jonnekin Exceliin, kun saa niitä selviteltyä. Muutenkin pitäisi tehdä jokin listaus näistä mun pusikoista. :)



Tarha-alpi kukkii myös keskellä pihaa kuin aurinko! Kun ei nyt vain sataisi kaatamalla, niin se pysyisi pystyssäkin. Tätä saa aina olla tukemassa ja nostelemassa sateiden jälkeen. Pian vieressä alkavat kukkia pinkit jaloangervot ja siitä väriyhdistelmästä tykkään! Sitä odotellessa...


torstai 24. heinäkuuta 2014

Kukkapenkin laajennusta.

Meidän etupihalla on ollut vanha ja melko ränsistynyt kukkapenkki, jota olen talon ostosta alkaen hiljalleen muokkaillut. Olen jakanut, siirrellyt ja poistanut kasveja, istuttanut uusia, muuttanut suunnitelmia kerran ja toisenkin. Vieläkään en ollut lopputulokseen tyytyväinen...


Aiemmin alkukesästä tyrkkäsin tähän penkkiin myös Viherpeukaloiden valmiin perennalajitelman, koska oli kiire saada penkki jonkinlaiseen kuntoon viime syksyiseltä myllerrykseltä. Silloin kaivoin ylös joukon huonosti voivia kuunliljoja ja muita kasveja ylös. Tilalle jäi ammottava tyhjyys.


Purppurakeijunkukka tuli lajitelmassa mukana ja se on kasvanut todella hyvin. Tästä tykkään! Nopeasti leviävä pääskynmaksaruoho oli heräteostos pihakirppikseltä. Nämä kaksi ovat hauskat väriläiskät vierekkäin.

Lajitelmassa tuli mukana myös syysleimua 'Ice cream'. Taustalla hieman vilahtelee kurjenmiekkoja, joiden kasvuunlähtö oli hyvin vaivalloinen, mutta nousivathan ne viimein. Pienten alkujen vierellä myös suuremmat kurjenmiekat kaatuilemassa. Nämä ostin Avointen puutarhojen päivästä Siilinpihalta. Etualalla kituuttaa hakoneheinä, jonka elinkelpoisuus tässä ympäristössä selvinnee vasta ensi kesänä...


Penkkiin on tyrkättynä myös joukko mehitähtiä, vaikka kasvuolot eivät niille tässä penkissä ehkä parhaat olekaan. Usein käy kuitenkin niin, että taimia riittää, mutta paikkoja ei, joten jonnekin nämä on aina tungettava jemmaan... :D


Taponlehteä meillä kasvaa monessakin penkissä. Se on kiva kasvi alppiruusujen ja kuunliljojen kanssa. Peittää maata sopivasti, niin ei tarvitse olla kitkemässä koko ajan. Ja tämä ikivihreä kasvi on myös kivannäköinen heti lumien sulettua. Wikipedia kertoo, että taponlehteä on käytetty ennen lääkekasvina mm. oksettamiseen. Myös rotanmyrkyksi tämä on kelvannut. Kaikenlaista! :D


Koska kukkapenkki sijaitsee talomme varjoisalla puolella, jossa nurmikon sijaan viihtyy erinomaisesti sammal, haluaisin kukkapenkistä mahdollisimma suuren. Silloin ei tarvitsisi katsella sitä huonosti voivaa nurmikkoa - ja olisi taas muutama neliömetri vähemmän nurmikon leikkuuta! Penkki sijaitsee meidän talon julkisivun puolella, joten tästä syystä halusin saada siitä viihdoin siistin, suoran ja edes jollain tapaa järjestelmällisen penkin.


Kelit eivät ole viime aikoina olleet kehuttavat fyysisten hommien tekemiseen. Ei pidä tosin valittaa, kun kerrankin on lämmin ja aurinko paistaa. Loppuviikollekin on luvattu joka päivä +30 lämmintä! Mutta kyllä hiki valui tätä penkkiä kaivaessa. Ajattelin taas, että äkkiäkös sitä tuosta vähän nurtsia kaivelee pois, mutta mitä vielä! Monta tuntia sai kaivaa sitkeää nurmikkoa - varsinkin, kun en halunnut kaiken maan lähtevän sen mukana. Kottikärryistä oli sopivasti rengas puhki, joten maa-aineksen kärrääminen lytistyneellä renkaalla oli myös melko tuskaista.

Penkin laajennuksessa ja siistimisessä suurena apuna oli muuten tuo tuollainen kanttauslapio. Miksiköhän mulla ei ole sellaista ennen ollut? Hirmu kätevä keksintö! Sillä sain penkin reunat suoriksi - ainakin niin kauan, kun jaksoin viritellä naruja ja kantata niiden mukaan, enkä silmämääräisesti...

Mutta hiki valui! Onneksi kesken homman tuli hirveä kaatosade, joten hommaan tuli pakollinen paussi. Vettä tuli myös niin paljon, että eipä tarvinnut pahemmin kärrätä kastelukannuissa vettä istutuksille...

 

Mutta tulihan sitä lopulta "valmista"! Vielä pitää joitakin kasveja oikoa ja siirrellä, mutta ainakin suurin työ on nyt takana. Sitten vain seuraavan penkin kimppuun... :)



 

Harjaneilikat päätyivät tähän penkkiin myös jemmaan, jos eivät sitten jäädäkseen. Pitää nyt hieman seurailla, miten ne tuossa pärjäävät. Maa-aines ei ole niille paras tuossa alppiruusujen kyljessä, mutta olkoot siinä nyt jonkin aikaa turvassa, kunnes niille löytyy parempi paikka.


Viime kesänä istutin penkkiin kaksi 'Catawbiense Grandiflorum' puistoalppiruusua, jotka ovat viihtyneet hyvin näinkin "pohjoisessa" - lukuun ottamatta tämän kevään pientä kuivumista. Nyt ostin alennusmyynneistä kaksi alppiruusutainta lisää. Nyt penkkiin upposi 'Hellikki' nukka-alppiruusut. Toiveissa olisi saada alppiruusuja pihalle lisääkin, kunhan vain saisi raivattua noita hirveitä sotkupenkkejä vapaaksi! :/  


ps. Kuuntelen nykyisin, naapureiden riesaksi, aina pihahommia tehdessä radiota. Ilmeisesti ikä on tehnyt tehtävänsä, sillä olen siirtynyt YleX:ltä Yle Puheen vakiokuuntelijaksi. Tai ehkä näin ei voi vielä sanoa, mutta kanavalta tulee joukko hyviä ohjelmia, joita sitten kuuntelen jälkikäteen puhelimella Areenasta. Tällä hetkellä meidän pihalla raikaa mm. Ali Show, Ali ja Husu ja Puheen iltapäivä, joissa on usein todella mielenkiintoisia haastetteluja. Kyllä tylsäkin homma on siedettävää, kun on taustalla jotain mielenkiintoista kuunneltavaa... :)

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vesivahinko.

Blogissa on ollut hetken hiljaisuutta, koska täällä päin on ollut vähän hässäkkää. Reissussakin oltiin eteläisemmässä Suomessa. Ennen reissua piti tehdä yhtä ja toista. Pihalla piti saada alennusmyynneistä nappailtuja taimia maahan ja kaikki istutukset piti saada kasteltua ja rakenneltua pienet kastelujärjestelmäpatentit. Piti saada terassikalusteita maalattua ja huusholliakin kuntoon - ja piti myös viimeisenä ennen reissuun lähtöä pestä kurainen auto. Kun sitten palattiin reissusta muutaman päivän jälkeen, huomasi mies, että olin ehkä siinä kiireessä unohtanut sulkea varaston hanan...


Varastomme lattialla oli sitten vettä, ehkä sentin verran. Onneksi meillä on tuossa letkun päässä kiinni tuo pikaliitin, joka estää veden tulemisen aivan valtoimenaan (tai toisaalta sehän se syy tähän pieneen tulvaan oli, kun en tajunnut hanan olevan edelleen auki...) mutta kyllä se tuostakin ehtii muutamassa päivässä tihkuttaa vettä ihan mukavasti. Minä ajattelin, että eihän tämä nyt niin vakavaa ole. Varastossa on betonilattia ja eihän tätä vettä ole edes paljon. Äkkiäkös tämän tästä pyyhkeillä kuivaa! Mies oli sitä mieltä, että varmaan vakuutusyhtiöön kannattaisi kuitenkin tehdä vahinkoilmoitus. Sen tein, ihan varmuuden vuoksi, ja seuraavana päivänä meille olikin jo tulossa kuntotarkastaja katsomaan, mitä tuli tehtyä.



Nopeasti kävi ilmi, että märkää riittää ja ihan reilusti. Vettä oli päässyt vaikka mihin! Seinät olivat varastossa kastuneet ja turvonneet, alajuoksupuut ja eristeet oli kastuneet kastunutta seinää löytyi myös talon sisältä eteisestä. Myös varaston kaapit olivat alaosasta kastuneet ja tietenkin lastulevy turpoaa. Että nyt sitten ruvetaan purkuhommiin...


Joku onni onnettomuudessa on ehkä se, että taidan saada tässä remontissa vesipisteen talon ulkopuolelle, jotta vastaavaa ei satu uudestaan. Puutarhahommissa kun olisi niin kauhean näppärää, että olisi ulkona letku, josta ottaa vettä sadevesien ollessa vähissä... :)

Tästäkin huolimatta, mukavaa alkavaa viikonloppua! Tervetuloa mukaan blogini 100.lukija Ulla! Ja näyttääpä tuolla pyörähtäneen sivulatauksissakin joitain tasalukemia. Jospa tästä saisi jonkun arvonnan käyntiin lähitulevaisuudessa... :)

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Vihdoinkin aurinkoa! :)

Tänään on ollut ihana päivä. On riittänyt aurinkoa, valoa ja lämpöä. Toki eilenkin oli jo ihana keli, mutta en sitä juuri ehtinyt työn touhussa ihailla. Olin eilen entisessä kesätyöpaikassani emännöimässä rippijuhlia, sarjassaan viimeisiä. Kyllä sitä tunsi taas olonsa vanhaksi, kun nämä minun "kesälapset" kasvavat ihan silmissä. Kolme lapsista on jo täysi-ikäisiä ja neljäskin aivan kohta... Päivä oli työntäyteinen ja pitkä, mutta juhlat olivat mukavat ja kiva oli käydä tekemässä välillä jotain omasta leipätyöstä täysin poikkeavaa. :)


Hienon kelin lisäksi tässä päivässä oli parasta se, että vaaleanpunaiset pionini (lajike ei ole tiedossa, ehkä Sarah B?) alkoivat aukaista vihdoin ensimmäisiä nuppujaan! On tätä päivää jo odotettukin! :)




Niin täydellistä ja lumoavaa! Kuinka niin pienestä nupusta voi tulla esiin jotain näin ihmeellistä? Vaikka pionit kukkivat tänä vuonna aika myöhään, on ajoitus toisaalta erinomainen. Veljeni häät ovat nyt viikonloppuna ja juuri sopivasti kukkansa aukaisseet pionit pääsevät koristamaan myös juhlapaikkaa. Sitä en vaan vielä tiedä, miten saan pionilastin kuljetettua Helsinkiin asti.... :/

Ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa! :)

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Avointen puutarhojen päivä.

Blogit ovat viime päivinä olleet täynnä toinen toistaan ihanampia kuvia puutarhakäynneiltä. Paljon on ollut ihmisiä liikenteessä, vaikka sää taisi olla ympäri Suomea aika kehno ja sateinen. Minäkin suunnistin äitini ja siskoni kanssa puutarhakäynnille Mikkeliin. Kävimme Siilinpihalla, täällä.

Kaunista, ihasteltavaa ja ihmeteltävää riitti vaikka kuinka! Puutarhaa oli rakennettu hauskasti eri teemojen mukaan ja siellä lajien runsaus oli valtaisa - ainakin se 1100 kasvia paikan emännän mukaan. Väriloiston lisäksi minua ihastuttivat pihapiiristä löytyvät monet kivet ja esimerkiksi nuo ihanat kiviportaat. Kiitos Eija, että saimme käydä tutustumassa puutarhaasi! :)


Tällaisia kukkapenkkejä ja tämmöiset rappuset mulle kans, kiitos! :)


Ensi kesänä meidän kukkapenkeistä löytyy ainakin punapäivänkakkaraa...


Kivoja väriläiskiä tuolla kuunliljojen lomassa nuo jättilaukat! :)



Samalta puutarhareissulta löytyi pihakirppikseltä mukaan pari peltiruukkua ja pajukori, sekä Aarikan raitapurkki. Samoin kotiin matkasi pari tainta täyttämään tyhjää kurjenmiekkakolosta kukkapenkissä. Nyt voi olla, että on pari lajia siellä sekaisin keskenään, mutta totutelkoot... :)

Samalla Mikkelin reissulla kiepautimme myös Kenkäveron kautta. Ulkona satoi melko kovaa, mutta kävimme silti hieman katsastamassa rannan puutarhaa. Siellä pionit kukkivat jo ihanasti, vaikka sade olikin painanut niitä maahan. Aurinkoisella säällä tuolla varmasti riittää ihasteltavaa!



Joimme Kenkäverossa kakkukahvit ja ilokseni löysin myös minulle sopivaa gluteenitonta kakkua! :) Pikkuputiikkikierroksen jälkeen suuntasimme tuliaisten kanssa kotiin. Jos kesällä tie kulkee Mikkeliin tai ohitse, suosittelen pyöräyttämään Kenkäveron kautta!

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Betonipuuhaa.

 Pienen pieni kärpässieni
ihan onneton nyt on:
Vettä sataa kaatamalla
kylmää, märkää kaikkialla.
Kastuu hieno punalakki,
märkiä jo saappaat, takki.
Aurinko kun pilkistää,
iloinen on sieni tää!




Onpa ollut kylmää ja sateista jo pitkään. Vaikken kovien helteiden ystävä olekaan, voisi jo olla t-paitakelit. Tuntuu, että kasveihinkin on iskenyt jokin kylmäjumi, kun mikään ei kasva ja kuki. Minusta kaikki on näyttänyt jokseenkin samalta jo monta viikkoa. :/ Milloin lie aukeavat vaaleanpunaiset pionitkin, kun ei näy auringosta ja lämmöstä vilaustakaan!

Piti keksiä sadepäiviksi jotain puuhaa - ja niin syntyivät nämä kärpässienet meidän pihan puskan juurelle. Tehtiin tällaisia sieniä jo aiemmin keväällä oppilaiden kanssa ja nyt ajattelin tehdä itsellenikin muutaman sienen. Näistä tulikin aika hauskoja pikkuväriläiskiä! :)

Tällaiset sienet syntyvät hyvin helposti:

1. Ensin sekoitetaan kuivabetonista ja vedestä sopiva puuro - ei liian kuivaa, mutta ei liian vetistäkään. Pienempi satsi menee sekaisin vaikka lusikalla, isompi kannattaa sekoittaa porakoneeseen kiinnitetyllä vispilällä paksupohjaisessa ämpärissä (perussankoilla on tapana haljeta). Kuivabetonia saa rautakaupasta 25 kg säkin noin neljällä eurolla, eli melko halvasta huvista on kyse!

2. Noin 20 x 20 cm kokoiseen astiaan kasataan hiekkaa ja hiekkaan tehdään syvennys - tästä tulee sienen lakki. Syvennyksen pohjalle laitetaan muovia suojaksi ja syvennys täytetään betonilla.

3. Keskelle lakkia laitetaan vessapaperirulla, josta tulee sienen jalka. Rullaa kannattaa upottaa hieman betoniin. Jalka täytetään betonilla, esim. lusikalla lusikoiden. Jalkaan voi tökätä myös naulan tököttämään, jolloin se pysyy helposti pehmeässä maassa pystyssä.

4. Lopuksi astiaa voi hieman koputella pöytää vasten, jolloin ilmakuplat vähenevät valmiista kuivuneesta työstä. Sieni jätetään kuivumaan vuorokaudeksi. Tämän jälkeen sen voi nostaa ylös ja poistaa lakin päältä muovin, jolloin myös lakki pääsee kunnolla kuivumaan. Jos jalka tuntuu riittävän kuivalta, voi myös vessapaperirullan repiä jalan ympäriltä pois.

5. Kun sieni on kokonaan kuiva, on jäljellä enää maalaus ja valmista tuli! :) Itse maalasin sienet Helmi kalustemaalilla, mutta en osaa sanoa sen säänkestävyydestä vielä mitään...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...