keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

On kylymä! :/

Niinkuin muuallakin päin Suomea, on täälläkin todella viileät kelit. Tomaatitkin siirsin jo varuilta takkahuoneen lämpöön, kun ulkona alkoi olla melko arktiset ilmanalat. Taivaalta tulee vuorotellen rakeita ja vettä, tuuli puhaltaa kylmästi ja ulkona saa olla koko ajan näpit jäässä. Tekisi mieli kaivaa paksumpi takki takaisin esille, mutta itsepäisesti olen sinnitellyt kesävaatteilla ulkosalla. Nytkin on vielä sormet ihan kohmeessa ulkoilusta, vaikka jo tunnin verran olen sisälläkin ollut...

Meidän pihan suurin ongelma on ollut jo vuosia takapihan vallannut viidakko. Nyt hiljalleen alkaa tosin tuntua, että tuo viidakko levittäytyy lonkeroineen joka paikkaan. Jokainen nurkka pihassa tuntuu olevan jossain määrin villiintynyt ja ihmisen käden kosketuksen tarpeessa. Pieni villiintyminen on ihan kiva juttu ja piha saa jossain määrin näyttääkin luonnontilaiselta, mutta rajansa tälläkin.

Nyt minusta tuntuu myös siltä, että tämä viidakoituminen alkaa siirtyä meidän kukkapenkkienkin puolelle. Osasyynä lienee se, että taisin suutuspäissäni keväällä viskoa pitkin pihoja pari jämäsäkkiä lannoitetta (en tiennyt mitä ne oli, löytyi edellisen asukkaan jäljiltä puutarhavarastosta...) ja ne on nyt tehneet tehtävänsä ja kaikki kasvaa penkeissä TODELLA hyvin. Ensi vuonna pitää muistaa hieman maltillisempi lannoitus, tai jos jättäisi välistä kokonaan...


Tässä sotkuisessa kukkapenkissä ovat kauniisti kukkineet jo kurjenmiekat, jotka siirsin pari kesää(?) sitten uuteen kasvupaikkaan. Pahasti silloin pelkäsin, että tapan koko kasvin, mutta mukisemattahan tuo kotiutui uuteen paikkaan ja hienosti kukki tänäkin kesänä, ehkä jopa normaalia paremmin. Niiden taakse siirsin kasvamaan keltapäivänliljaa ja nämä kaksi olivatkin aika kiva väriyhdistelmä kukkiessaan. :) Tuonne päivänliljan taakse tungin paniikissa kesäkuun alussa rivin toisia liljoja kasvamaan. Kyseessä oli pari pussillista mukuloita, jotka tilasin heräteostoksena Viherpeukaloilta. Ja eihän mulla niille paikkaa ollutkaan... :D Saas nyt nähdä, saako ne tuolla riittävästi valoa ja kasvavatko sieltä pimennosta minnekään.


Kukkapenkin etuosat ovat vallanneet runsaat kasvustot pikkusydäntä, rentoakankaalia ja veri(?)kurjenpolvea, joka on kohta polvenmittaista. Nuo kasvavat niin tiheästi, ettei sekaan mahdu edes rikkaruohoja. :) Hyvä niin. Kurjenpolven seasta pitäisi nousta kukkimaan joukko Queen Elisabeth -ruusuja, jotka on sinne piiritetty. Keväällä tuntui tosin siltä, etteivät ruusut olisi talvehtineet kovin hyvin. Johtuisikohan vähästä lumesta? Yleensä tähän aikaan ruusut on jo kukkineet ensimmäistä kertaa, mutta nyt taitaa mennä heinäkuulle... Onneksi kuitenkin yksi ruusu kukkii aina tähän aikaan vuodesta oli talvi millainen tahansa!

Alppiruusutkin kukkivat, vaikka kevätaurinko kärvensikin niiden lehtiä. Mietin monta kertaa, että pitäisi suojata rodot tai käydä niitä kastelemassa tai jotain - mutta jäi tekemättä. Onneksi nuo ei kuitenkaan kuolleet, vaikka ruskeat lehdet vähän rujoja onkin. :/ Ensi keväänä sitten muistan!


Kaikille jo tässä vaiheessa oikein ihanaa juhannusta, keleistä huolimatta! :) Minä uhmaan luonnonvoimia ja käyn huomenna tahkoamassa illalla juhannuskisan golfin parissa. Kun ei vain sataisi lunta! :D Sen jälkeen onkin tiedossa lomailua mökkimaisemissa. Täytynee pakata mukaan reilusti lämmintä vaatetta ja tekemistä sisätiloihin...

6 kommenttia:

  1. Meillä on vasta haaveissa noin runsas puutarhapiha. Hiljaa hyvä tulee ja niin edespäin :) Mukavaa juhannusta - säöstä huolimatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiljaa hyvä tulee -sanonta sopii hyvin myös meidän pihalle. Joka kesä tulee laiteltua jotain pientä aina eteenpäin. Nyt jo tosin suunnittelen ensi kesän juttuja... :D Eli intoa ja ideoita riittää enemmän kuin aikaa!

      Poista
  2. Mulla on ongelmana se, että tuppaan laajentamaan pihaa joka vuosi. Siinä on se probleema, että tahtoo sitten aina olla viidakko pyrkimässä sinne, mitä ei ennätä kohentaa, mutta kun vaan on niin paljon ihania kasveja, joita tahdon pihaan...
    Oikein ihanaa juhannusta, pistetään villasukat jalkaan ja tumput käteen, niin taretaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on! Juuri tänään pohdiskelin äidin kukkapenkkiä kitkiessä, että heidän tontillaan pitäisi olla kyllä täysipäiväisesti pari puutarhuria töissä! Itse en selviä oman pihanikaan kanssa, saati sitten kymmenkertaisella tontilla. :D

      Juhannussää oli muuten täällä päin Suomea ainakin varsin hyvä. Vilpoista oli, mutta ei sentään ihan arktiset olosuhteet, joihin olin varautunut. ;)

      Poista
  3. Minusta tuo kukkapenkki näyttää hyvältä. Ihanan rehevää, muttei hallitsematonta. Mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...