perjantai 8. marraskuuta 2013

Kovin pitkä hiljaisuus.

Niinhän siinä kävi, että kun työt alkoivat elokuun alussa, niin myös multa loppui elämä. Ainakin blogielämä on ollut autuaasti tauolla jo pitkän tovin, eikä sitä vapaa-aikaakin ole pahemmin tuntunut olevan. En kuitenkaan koe, että olisin töiden takia kovin stressaantunut ja ylikuormittunut, vaikka aikaa kuluu työpaikalla helposti kaksi tai kolmekin tuntia töiden jälkeen päivittäin - niin, ja tunti aina ennen töitä. Kukaanhan ei siitä minulle mitään ylimääräistä maksa, joten vähempikin kai pitäisi riittää...

Itselleni perustelen tätä suurta tuntimäärää sillä, että ensimmäinen vuosi on aina työläämpi. Toivottavasti tämä pitää paikkaansa, koska haluaisin tehdä elämässä muutakin kuin istua työpaikalla ja kotona palautua työnteosta! Onneksi kuitenkin nautin töistä suunnattoman paljon ja töihin on joka aamu mukava lähteä. Pääsin töihin kivalle pienelle koululle (jossa ei ole hometta!) ja minulla on ihania oppilaita. Ei sitä paljon enempää voisi toivoa. :) Paitsi ehkä toivoisin vielä sen, että työsuhde jatkuisi myös ensi vuonna.

Koitan nyt saada bloginkin henkiin tässä syksyn/talven mittaan, edes ajoittain, jos sillä tavoin löytyisi vaikka sitä omaakin aikaa, edes täällä blogimaailmassa.

Sitten asiasta kukkaruukkuun. Tuo runkoruusu ilostuttui meidän pihalla pitkään syksyyn. Tämä kuva on otettu viime kuun puolessa välissä ja vieläkin ruusussa on joitakin nuppuja. Ensimmäiset pakkaset tosin ravistivat suurimman osan lehdistä pois. Nyt lauhtuneet kelit saivat kuitenkin ruusun taas kukkimaan uudestaan ja tekemään nuppuja. Sitkeä tapaus! Pian se pääsee kuitenkin talvisäilöön meidän varastoon.

Minulla ei ole aiempaa kokemusta runkoruusujen talvettamisesta, mutta kokeillaan nyt, kuinka siinä käy. Jos kokeilu onnistuu, niin ensi kesäksi voisi ostaa vaikka parikin uutta ruusua terassin koristeeksi. Niin kauniisti tämäkin kukki koko kesän ja nuppuja tuli jatkuvasti uusia ja uusia, satapäin! :)

Meillä oli muun Suomen tapaan hetken aikaa jo maa aivan valkoisena ja pitkät tovit lämpötilat pakkasella. Pääsin ensimmäistä kertaa testaamaan viime keväänä valmistuneen kelkkanikin ja ihan hyvin kulki isokin puulasti! 


Lumesta tuli jo sen verran jouluinen olo, että tulin ostaneeksi uuden muumimukin. Ilokseni huomasin, että pitkästä aikaa mukista löytyi jotain jouluistakin! Harmillista sen sijaan oli se, että myös tämän vuoden muki oli väreiltään tällainen vaaleansininen. Tykkäsin niistä ensimmäisistä kausimukeista, joissa tausta oli tummansininen. Mutta jouluihmisinä olen kaikki nämä talvimukit ostanut, koska ne on kiva laittaa pöytään talvi-iltoina...


Talvikukat meinasi jäädä laittamatta kokonaan, kun syksy on ollut niin hirveän kiireistä. Onneksi ne lumet kuitenkin suli ja pakkaset loppui, jotta sain tyrkättyä uudet puskat ruukkuihin. Hopealangat pidin mullassa koko kesän ajan (siis viime talvelta!) ja ne olivat erittäin hyvissä voimissaan edelleen. Eli jos näistä tykkää, niin kannattaa jemmata kasvit johonkin ruukkuun talteen kesäksi, niin ei tarvitse joka vuosi ostaa uusia. Säästöä se on pienikin säästö! ;)



Syksyn käsityöprojektit on olleet aika vähäisiä, mutta Seutuopiston kurssilla aloittamani nukkekotiprojekti on sentään edennyt kohtuullisen hyvin. Siitä enemmän toisessa blogissani, eli täällä. Nyt alkaa kurssikerrat kuitenkin käydä vähiin, joten pitänee kiristää tahtia ja ahkeroida kotonakin. Pääasia, että saan kaikki isot osat sahattua, koska kotoa puuttuvat koneet. Kaikkea sitä pientä nikkaroimista ja sisustuspuuhaa pystyy kyllä tekemään kotonakin.

Aluksi haaveissani oli sellainen aikuisten unelmanukkekoti. Koska en ehtinyt tekemään kunnollisia suunnitelmia, taitaa tästä kuitenkin tulla hieman suuremman mittakaavan ja leikkimistä varten oleva nukkekoti. En ole varma ollenkaan, löytyykö tähän mittakaavaan sopivia kalusteita. Jos ei, niin sitten ne tehdään varmaan itse... :)

Hyvää Nenäpäivää! :o)


8 kommenttia:

  1. Hetki meni minullakin vähemmällä bloggailulla kun työt elokuussa alkoivat vuoden vuorotteluvapaan jälkeen. Äkkiä kuitenkin löytyi taas rytmi. Muistan hyvin ensimmäisen vuoteni opettajana. Olin silloin lukiossa. Mulla ei ollut muuta elämää kuin työ. Nyt olen ollut kymmenen vuotta yläkoululla, ja aika vähällä jo pääsee. On jo rutiini hommaan. Kyllä se siis helpottaa kovasti jatkossa, voin lohduttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos lohdutuksen sanoista! :)

      Poista
  2. Ihana tuo ruusu,ompa teillä ollut jo kovasti lunta.Oikein hyvää jatkoa ja viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä ehti olla talvi ihan kunnolla. Oppilaat tekivät pihalla lumiukkojakin ja muita rakennelmia. Nyt taas sataa vettä kaatamalla, eikä lumesta ole tietoakaan. Mutta talvirenkaat on ollu jo kuukauden verran alla! :)

      Poista
  3. Joskus on vaan niin, ettei jää aikaa, minullakin aina välillä sama fiilis. Ja kyllä tämä opettajan työ on niin kokonaisvaltaista, että menee aina aikaa ennnekuin toipuu päivän tohinoista, varsinkin jos on paljon tunteja (minulla 28...) Oikein paljon tsemppiä sinulle sinne kouluhommiin ja muutenkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Auli! :) Olen miettinyt, että pitäisi ihan raivata kalenteriin aikaa joillekin harrastuksille. Tuo seutuopiston yksi kurssikin kun on "pakollinen" meno, niin siellä saa ainakin omaa aikaa. Muuten tuntuu, että kotonakin se vapaa-aika kuluu vain tekemättömistä asioista stressaamiseen...

      Poista
  4. Minunkin sosiaalinen elämä kuihtui niin täällä blogimaailmassa, kuin livenäkin, kun aloitin syyskuun lopussa koulutuksen. Tässä pikkuhiljaa opettelen uuteen rytmiin ja huomaan vähitellen tottuvani siihen. Tunnen itseni jopa entistä tarmokkaammaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kummaa, mihin se aika oikein katoaa! Minäkin yritän nyt saada jonkin rytmin ja järjen tähän arkeen, ettei ihan koko elämä pyörisi töiden ympärille. Jos tästä blogista nyt edes tulisi se pakopaikka! :) ...ja ehtisi lueskella muidenkin blogeja vaihteeksi.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...