torstai 6. kesäkuuta 2013

Uusi työ ja joukko ikuisuusprojekteja.

Eilen illalla tuli sähköpostiin iloinen uutinen (oli se siellä ollut koko päivän, en vaan ollut huomannut), sain työpaikan!
Sain juuri sen paikan, jonka olin päättänytkin saada. Kiilasin ohi kokeneiden, tuosta noin vaan.

Ensi lukuvuonna siis olen töissä, ihan oikeissa töissä, pienellä kyläkoululla yhdysluokan opettajana. :) Työhaastattelun yhteydessä jo ehdin hieman kierrellä koululla ja se vaikuttaa oikein mukavalta. Työmatkaa tulee 17 kilometriä suuntaansa, mutta maanteitä pitkin sen ajelee vartissa. Koulu on oikeastaan juuri sopivalla etäisyydellä: ei liian kaukana, mutta kuitenkin sen verran etäällä, ettei aina ruokakaupassa ja lenkillä törmää oppilaisiin ja vanhempiin. Sormet syyhyten jo odotan, että pääsen selaamaan kaikki ensi vuoden oppikirjat läpi ja suunnittelemaan tulevaa lukuvuotta. :)


Sitä ennen työnsarkaa riittää pihalla... Voi kamalaa. Meidän piha on monesta paikkaa todella villiintynyt ja hoitamaton - oli jo silloin pari vuotta sitten, kun tähän muutettiin. Hyvin suuri osa takapihaa on pelkästään pusikkoa: nokkosta, koiranputkea, juolavehnää, niittyleinikkiä ja satunnaisia kylväytyneitä pihlajan ja haavan taimia. Pitänee ottaa raivassahalla jossain vaiheessa kesää pieni savotta, jotta ei ihan lähde käsistä tämä touhu... Tähän mies suunnitteli tekevänsä nurmikkoa, mutta niinpä vaan jäi tekemättä. Ehkä ensi keväänä?


Jos tuohon ryteikköön joskus nurmikko tulee, sinne voi samalla laittaa kasvamaan myös muutaman marjapensaan lisää. Meillä kyllä on pihassa monta isoa ja vanhaa marjapuskaa, mutta niistä suurin osa on mustaviinimarjoja. Haluaisin lisää punaista viinimarjaa mehujen keittoa varten. Hyvin näyttää viinimarjoissa jo olevan raakileita ja pensasmustikatkin kukkivat runsaasti. En ole uskaltanut noita pensasmustikoita leikata ollenkaan (enkä ole kyllä muistanutkaan), mutta ensi keväänä pitää yrittää muistaa leikata kuivuneet oksat pois, kun niitä näyttäisi pensaassa ihan jonkin verran olevan...


Täällä meidän pihalla on monta ruusupuskaa, jotka ovat joko täynnä nokkosta, juolavehnää ym. kasveja tai sitten ne ovat täynnä kuivia piikikkäitä varsia. Minun oli tarkoitus leikata nuo piikikkäimmet hirvityksen alas keväällä, mutta jäipä tekemättä. Vieläköhän olisi myöhäistä, vai jätänkö ensi kevääseen? Pitää vain hommata jostain haarniska tähän piikkipusikon leikkuuseen...


Osa ruusuista on täynnä kukkia ja ne kyllä kukkivat nätisti. Puskat vain ovat AIVAN TÄYNNÄ kaikkea muuta kasvia. Yksiä sotkukasoja vain. Jos ei olisi näin kuuma, niin kitkisin kyllä...


Ja sitten on tämä ns. kasvimaa, joka iloisesti taitaa viettää tämän kesän rikkaruohokesannolla. Kyllä tuolla kaiken seasta pilkistää kesäkurpitsan taimi ja on siellä rivi valkosipuliakin. Talon edellisiä asukkaita taitaisi hirvittää, miltä "heidän kasvimaa" tällä hetkellä näyttää... :D Ensi kesänä ajattelin rakennella tähän jonkinlaisia kasvulavoja, niin saisi hommaan jonkun jären.


Ja jotta hommat ei loppuisi, pihan kaikki kukkapenkit ovat täynnä tätä raivostuttavaa vuohenkelloa! Toki se kukkiikin, mutta tässä tapauksessa se on rikkakasvi pahimmasta päästä! Koko ajan saa olla lehtiä nyppimässä pois joka paikasta. Vinkkejä tämän hävittämiseen?

Olen käynyt kukkapenkkejä nyt kevään ja alkukesän aikana läpi. Olen nostanut kasveja ylös, puhdistanut juurakoita ja maata, laittanut uutta maata tilalle ja istuttanut kasveja uudestaan. Homma on nyt ollut vain hieman jäissä, kun ei ole sitä VETTÄ. Ei viitsi kasveja kaivella ylös, kun niitä pitäisi sitten olla kastelemassa koko ajan.

Siispä, vettä odotellessa...


10 kommenttia:

  1. Oikein paljon onnea uudesta työstä!!!

    VastaaPoista
  2. Onnea uudesta työpaikasta!!
    Ja tsemppiä puutarhan kanssa :D

    VastaaPoista
  3. Jahas, taas tuli sitten opittua, että meidän kukkapenkkiä ei ole vallannut mikään itse istutettu vaan tuo samainen rikkaruoho! Ääk, äkkiä nyppimään se pois! Paljon onnea mahtavasta uudesta työpaikasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyppimään vaan! Ihan hirveä kasvi! Aikanaan sitä on viljelty, koska ilmeisesti niitä juuripaakkuja voisi syödä(?). Kai sitä on myös koristekasvina käytetty, mutta kyseessä on tosiaan laji, joka riistäytyy käsistä todella helposti ja se on sitkeä kuin mikä. :/

      Poista
  4. Oi oi kun hienoa että sait työpaikan, yhdysluokka on haastava mutta antoisa homma, minun virkani muttui erityiluokanopettajan viraksi ja pidän syksyllä siis omaa luokkaa oppilaille jotka syystä tai toisesta eivät pysty tavallisessa luokassa opiskelemaan eli uudet tuulet myös puhaltavat :) Aurinkoist ja mukavaa lomaa. Pihatöissä täälläkin ja milloin mikäkin homma menossa, nautitaan kesästä, kesä on niin ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdysluokassa on omat haasteensa, mutta innolla otan ne vastaan! :) Onneksi luokalla on vain kahta luokka-astetta. Olin joskus sijaisena parin viikon verran 3-6 luokalla ja se oli jotain aivan kamalaa. Ei siinä enää voinut puhua opettamisesta, vaan se oli enemmänkin työmääräyksien jakamista. Onnea myös sinulle uudesta työnkuvasta! :)

      Poista
  5. Oikein paljon onnea! Mahtavaa! Olen itse kyläkoulun kasvatti ja uskon, että sellaisilla kouluilla sekä opettajat että oppilaat viihtyvät loistavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se aivan toisenlainen maailma isoon kouluun verrattuna. :) Se on oma pieni yhteisö, jossa ollaan kaikkien kaveri - tai ainakin opitaan tulemaan toimeen. Minun mielestä tällaisissa pienissä kouluissa kiusaamista on sen vuoksi vähemmän, ja ehkä myös monia muita ongelmia. Innolla odotan syksyä! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...