sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Luonnonkukkien päivänä.

Tänään vietettiin yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää. Päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Joka vuonna päivälle valitaan jokin teemalaji. Tänä vuona teemalajina olivat matarat. Minulle matarat olivat ennestään täysin vieraita, eikä niitä löydy yhtäkään opiskeluaikana keräämästäni kasviosta. Mataroilla on kuitenkin pitkät perinteet kansanperinteessä. Ne ovat mm. tuoksunantajia, värikasveja ja maidonjuoksuttajia. Suomessa mataroiden sukuun kuuluu kymmenkunta lajia, kuten esimerkiksi aho-, kelta- ja paimenmatara (kuvassa ei toki ole matara, vaan ihan se kaikille tuttu niittyleinikki).

Itse osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Luonnonkukkien päivän retkelle, joita järjestettiin ympäri Suomea tänään ainakin satakunta. Meidänkin pienessä kaupungissa retkelle lähti mukavasti väkeä. Retken päätavoitteena oli löytää mataralajeja, mutta samalla tutkimme myös monia muita vastaan tulleita mielenkiintoisia lajeja. Joukossa oli todellisia kasvieksperttejä, jotka selasivat paksuja oppaitaan määrittäessään oikeita mataralajeja. Luulin tuntevani kasveja edes kohtuullisesti, mutta tässä seurassa tunsin oloni kyllä täysin tietämättömäksi...

Meidän ei tarvinnut kävellä montaakaan metriä, kun vastaan tulivat ensimmäiset matarat. Tässä vasemmalla rantamatara ja oikealla paimenmatara. Myöhemmin löysimme vielä keltamataran, joka tosin näytti risteytyneen paimenmataran kanssa. Melko huomaamattomia kasveja, joten ihmekös tuo, jos ei ole tullut aiemmin kiinnitettyä huomiota...


Rannalta löytyi myös kurjenjalkoja. Minulle oli tämäkin uusi laji, ei ole aiemmin osunut silmään. Kaunis ja erikoisen näköinen kukka! :)


Rannalta suuntasimme suolle. Matkalla löysimme tienpientareelta valkolehdokkeja. Näin päivällä lehdokit eivät juurikaan tuoksuneet, mutta illalla ja yöllä niistä levittyy ympäristöön voimakas tuoksu, jolloin lehdokkien läheisyydestä ei voi erehtyä. Valkolehdokki on rauhoitettu kasvilaji.


Valkolehdokki kuuluu kämmekkäkasveihin kuten myös suolta löytynyt suopunakämmekkä. Ja onhan näissä selkeästi samoja piirteitä kuin troopiikista kotoisin olevilla orkideoilla. Mutta tässäpä kotimainen versio, kaunis sekin! :) Kuvassa laji näyttää todellisuutta suuremmalta, sillä tämäkin yksilö oli vain n. 15-20 cm korkea. Kyseinen laji on vaarantunut ja rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella. Punakämmeköitä tapaa harvemmin soiden ojituksen vuoksi.
 

Olipa suo täynnä myös kiehtovia kihokkeja. Kihokkeja löytyy yleisesti kahta lajia: pyöreälehtikihokkia ja pitkälehtikihokkia - nimet kertovatkin olennaiset erot tuntomerkeissä. Mutta löytyypä suolta myös näiden kahden lajin risteymää, joten ottaa siitä sitten selvää. Pienet kihokit ovat lumoavia ja näitä täytyy palata kuvailemaan uudestaan, kunhan saan järkkärini toimimaan. Alkaa tympiä tämä surkealla pokkarilla kuvailu... :/


Kuinka kauniita ja mielenkiintoisia kasvilajeja Suomenkin luonnosta löytyy, kun hetkeksi pysähtyy ja katselee ympärilleen. Tänä päivänä on hyvä myös muistaa, että näiden kasvilajien uhkana on mm. vieraslajit, kuten lupiini ja jättipalsami, jotka leviävät järkyttävällä vauhdilla ympäristössä tukahduttaen alleen kaiken muun kasvilajiston. Siispä tee hyvä teko ja kerää/niitä lupiinit pois lähiympäristöstäsi ennen kuin ne ehtivät tehdä siemenkodat. Tällä pienellä toimenpiteellä saadaan hillittyä lupiinin leviämistä. Luonnonkukat kiittävät! :)

2 kommenttia:

  1. Onpas ollut mielenkiintoinen retki, osa oli tuttuja osa ei, täälläkin on paljon mataroita ja värillisiäkin, tosin taitavat olla painolastikasveja, mutta kuitenkin.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintonen retki! Ekaa lukuunottamatta näytiivät kovin eksoottisilta kasveilta ;D Oon aatellu, että tunnen aika hyvin luonnonkukkia, mutta en kyllä tunne...jonkun vuoden päästä Poika pääsee kerään kasvioo eli minä pääsen( kuulemma seiska-kasi luokan vaihteessa) niin jospa siinä sitten taas viisastuu :D

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...