keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Kirppuja.

Ja niitä kirppislöytöjä! :) Johanna pyysi näyttämään, mitä muuta olen tässä lähiaikoina kirpparilta löytänyt huikean kenkäsaaliin lisäksi. Löytyihän sieltä paljon muutakin kuin kenkiä! Minulle on jäänyt nyt myös tavaksi käydä kiertämässä jokseenkin säännöllisesti paikalliset kirpputorit ja harva se päivä sieltä tekee hyviä löytöjä. Välillä tulee tehtyä myös hutiostoja, jos ei esim. jaksa sovittaa vaatetta. Kun ostaa laadukasta edullisesti, saa tällaiset hutiostotkin jatkokäyttöön - siskolle, kavereille tai uudestaan myyntiin.

Tämä entisestään on vahvistanut sitä ajatusta, että lähes kaiken tarpeellisen voisi käytettynä saada kirppareilta, huutokaupoista, nettihuutokaupoista ym. Huuto.nettiä käytän aika ahkerasti, lähinnä myyntiin mutta myös tavaroiden ostoon. Sieltä on niin helppo löytää haluamansa tavara! Viimeksi ostin sieltä kameran edellisten hajonneiden tilalle. Lähes uusi, takuutakin vielä jäljellä. Otin riskin ja se kannatti! :) Kamera on just hyvä. Vielä olisi etsinnässä järkkäriin uusi objektiivi, jos saisin sen sillä takaisin elävien kirjoihin...

Mutta asiaan. Tällä Tupperin vuoalla tehdään tänä jouluna karkkeja ja syötetään kaikki sukulaiset suklaaähkyyn! :) Uutena tämä on melko kallis, mutta tämä yksilö tarttui kirppikseltä mukaan muutamalla eurolla. Vitosella löytyi toiselta kirpparilta myös Tupperin virheetön palikkapallo. Tämä oli hieman heräteostos, oli vain pakko saada! Ostin sen jemmaan tulevaisuutta varten. Lapsiahan meillä ei ole, mutta lapsivieraita sentään toisinaan ja tulevaisuudessa toivottavasti vielä enenevissä määrin! :)


Vaatteita kirppikseltä löytyy tahaiseen tahtiin. Alla oleva slipoveri, kauluspaita ja t-paita yhteensä 6e.


Pinkki takki oli minulle poikkeuksellisen kallis kirppisostos, mutta koska takki oli aivan uudenveroinen ja muutenkin niin ihana, ei kymppi ollut tällä kertaa liikaa tästä Pikku Myy -takista. Nyt ainakin erotun massasta. Toinen slipoveri ja uusi pikeepaita löytyivät eiliseltä kirppiskierrokselta. Näitä slipareita tulee keräiltyä, kun ne on vaan niin kivoja golfkentällä. Ja arkena. Ja ihan millon vaan. Nämä kaksi yhteensä 6e. Pikeepaita on Gina Tricon, eikä ole uutenakaan kallis (9,90e), mutta tuota mallia ei ainakaan kesällä enää valmistettu. Se on ollut mun suosikkimalli, joten siksi oli tämäkin nyt saatava ensi kesää odottelemaan.


Euron pipo.


Välillä tuntuu siltä, että törsään hirveitä summia vaatteisiin. Nytkin olen lyhyen ajan sisällä ostanut vaikka kuinka monta "uutta" vaatetta. Mutta toisaalta, sitten kun summia laskee yhteen, huomaakin maksaneensa läjästä vaatteita saman verran kuin yhdestä rievusta maksaisi kaupassa uutena. Tällä hieman lievitän oman tunnon tuskia. Ja parasta tässä on vielä se, että kirppisostot eivät (ainakaan suoraan) kuluta luonnonvaroja.

Toisaalta kirppikset kyllä saattavat jonkin verran kiihdyttää kulutusta, koska myyjät saavat kirppiksiltä itsellleen tuloja, joilla he voivat ostaa taas lisää ja lisää... Ja se ajatus, että ostetun turhan tavaran voi myydä pois ja ostaa sitten heti uuden, voi lisätä myös kulutusta. Mutta en halua ajatella asiaa niin. :)



 Elokuvien vuokraaminen ei ole kallista, mutta vielä edullisempaa niiden hankkiminen on kirpparilta. Yleensä elokuvat ovat 1-4 euroa, sen kalliimpia en ikinä osta. Vuokraamiseen verrattuna parasta kirppisleffoissa on se, että saat edullisesti elokuvan omaksi, jolloin voit katsoa sen myöhemmin uudelleen tai lainata elokuvan vaikka kaverille. Jos se sattuu olemaan kuitenkin huono elokuva, saa sen yleensä aina myytyä eteenpäin samalla hinnalla. Ei mene rahat hukkaan toisinkuin vuokraleffoissa silloin tällöin.

Uusimpia elokuvia ei tietenkään kirpparilta löydä, mutta uudehkoja kylläkin. Ja onhan sitä hyviä elokuvia tehty ennenkin. Kirpparilla on tullut vastaan monta huikeaa elokuvaa, joita ei muuten ehkä olisi tullut katsottua. Yksi näistä oli v. 2005 julkaistu Päivä ilman sotaa (Joyeux Noël), jota en ollut ennen nähnyt. Todella koskettava elokuva. Suosittelen jouluna katsottavaksi teemansa vuoksi! :)

Nämä viisi elokuvaa taisivat olla yhteensä 12 euroa.


Nyt tämä kirppishai menee tekemään itselleen iltapalaa ja sukeltaa tenttikirjan muodossa sähköopin ihmeelliseen maailmaan. Huoh. Teoria ei kiinnosta pätkääkään, mutta käytännön tekeminen senkin edestä. Pitääkin joku kerta täällä blogissa esitellä, minkälainen ihmeellinen sähkövekotin on työn alla... :)

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Piilosilla.

 
Istutin tänään kukkasipulit kukkapenkkeihin ja hieman sinne tänne, ympäri pihaa. Toivottavasti myyrät eivät löydä kaikkia piilopaikkoja ja popsi sipuleita suihinsa! Ainakin sipuleita on nyt ympäri pihaa, joten mahdollisuudet kevään kukkaloistolle on ehkä paremmat. Saa nähdä, kuinka käy!

Pihassamme on ennestään paljon erivärisiä ja -kokoisia narsisseja, joten niitä en istuttanut enää lisää. Tulppaaneja ja krookuksia oli melko vähän, joten niitä istutin nyt enemmän: perinteisiä tummanpunaisia ja kerrottuja vaaleanpunaisia. Tulppaanit ovat olleet myös hieman typerästi pihan perällä, joten nyt istutin niitä kukkapenkkeihin, jotka näkyvät myös sisälle. Vielä jäi tyhjiä paikkoja, joten ehkä käväisen ostamassa vielä pari pussia tulppaaneita.

 
Viime keväänä pihassa näytti nältä. Enpä muistanutkaan, mitä kaikkea värikästä kukkapenkeistä pilkisti esiin. Pitäisi muistaa ottaa kukkapenkeistä aina keväisin kuvat, jotta muistaisi, mitä kasvaa missäkin. Osaisi sitten paremmin nuo sipulitkin laittaa sellaisiin paikkoihin, joissa on keväisin tyhjää!
 




Kanervat ovat nyt myös omissa ruukkuissaan kuistilla ja ikkunalaudoilla odottamassa talven tuloa. Onhan tässä syksyäkin jäljellä vaikka kuinka, mutta jotenkin talvenkin tulo alkaa lähentyä hiljalleen. Osassa ruukuista on mukana myös hopealankaa, se kun sattui olemaan hyvässä tarjouksessa. Vielä voisi käydä tekemässä pienen metsäretken ja hakea hieman palleroporonjäkälää ruukkujen juurelle.



Keväällä istuttamistani ryhmäruusuista osa tuntui juurtavan vasta hyvin myöhään keväällä. Osassa varsissa onkin edelleen todella paljon nuppuja, mutta kunnollisia kukkia niistä enää tuskin tulee. On jo niin märkääkin, että nuput suorastaan "homehtuvat" varsiin ennen kuin ehtivät edes aueta. 
Ensi kesänä sitten toivottavasti kaikki ruusut lähtevät samaa tahtia kasvamaan. Pitää muistaa vain suojata nuo kunnolla talveksi. Penkin vanhoja ruusuja en tajunnut suojata ja ehkä ne siitä hieman kärsivätkin. Elossa ovat kuitenkin. Noita uusi ruusuja haluan kuitenkin hoivata kaikin tavoin!



Pakastimet on meillä ääriään myöten täynnä kesän ja syksyn satoa. Hyvää vauhtia pakastin tosin tyhjeneekin ja olen jo nyt varma, etteivät esimerkiksi mehut riitä varmaan edes joululle asti. Pakastimessa on kuitenkin niin paljon puolukkaa, että puolukkapuuroa voidaan syödä vaikka joka viikko! :) Liharuokien lisäkkeenä puolukoita menee myös, mutta juuri muuta ei puolukasta tulekaan tehtyä. Ehkä yhden piirakan voisi tehdä, mutta en ole ikinä oikein ollut marjapiirakkaihminen...


Ennen kuin ilmat tästä vielä enemmän kylmenee, täytyy hyökätä talon viimeisen ikkunan kimppuun. Työhuoneessa tapahtui nimittäin taas edistystä - eihän sekään projekti ole kovin kauan ollut keskeneräinen, vain toissakesänä aloitettu! :D Mutta pian se valmistuu. Ikkunan maalaus loppuun, verhotangon asennus ja kynnyslista paikoilleen. Sitten saisin VIHDOIN autotallista viimeisetkin askartelutarvikkeet ym. omat juttuni paikoilleen. Saisi sitten autotallinkin paremmin käyttöön sitä sen oikeaa tarkoitusta varten - eli varastoksi ja verstaaksi. :D Auto sinne ei mahtuisi ikinä...

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kenkäpula.

Havahduin yksi päivä siihen tosiseikkaan, ettei minulla ole sopivia ja hyviä kenkiä oikeastaan juuri mihinkään tilanteisiin. Monet luottokenkäni ovat vuosien varrella kuluneet ja kärsineet, eikä niistä enää ole oikein käyttöön. On reikiä, naarmuuntuneita korkoja, revennyttä kangasta, kadonneita koristeita...

Ensisijaisesti lähdin etsimään jonkinlaisia nilkkureita tai saappaita. Sellaiset löytyi. Samoin löytyi tukevat korkkarit töihin, parit kesäkengät ja yhdet ballerinat ensi kesäksi, yhdet korkkarit pikkujoulukaudelle ja toiset peruskorkkarit, joilla tanssimista ei tarvitse pelätä. Niin, ja vielä yhdet Eccon peruskengät nykyisten nuhjuisten popojen tilalle. Voisi siis sanoa, että ongelma Kenkäpula ratkesi kerralla.





 Mikä näitä kenkiä sitten yhdistää? Tietenkin se, että kaikki löytyivät kirpparilta. 
Kahdeksan (lähes uutta) kenkäparia hintaan 30e. Ei pöllömpää.

Samalla kypsyi ajatus: saisikohan sitä kaiken ostettua käytettynä, jos viitsisi hieman nähdä vaivaa...?

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

itte tein ja hyvä tuli.

Enää ei käy kieltäminen. Kesä oli ja meni. Ei kuitenkaan vaivuta epätoivoon, sillä onneksi syksyssäkin on paljon kivaa! Illat pimenevät, voi poltella kynttilöitä, saa pukea hieman enemmän päälle, laitellaan syksykukkia ruukkuihin, keräillään viimeistä satoa kasvimaalta (ne, joilla sitä on), tehdään pihatöitä - ja palataan tositoimiin takaisin koulun penkille. Itselläni on edessä viimeinen vuosi yliopistolla ja opintojen puolesta aivan HUIPPU vuosi käytännön tekemisen parissa! :) Nyt pitäisikin miettiä, mitä kaikkea sitä haluaisi tänä vuonna pajalla valmistaa... jotain puusta, jotain kivestä, muovista, metallista...

En muuten tainnut koskaan esitellä viime vuoden suurinta käsityöprojektia. Tässä se nyt on! Tein meille uuden tv-tason ja kesän lopulla se viimein löysi paikalleenkin. Sellainen pieni suunnitteluvirhe minulle sattui, että olin unohtanut tehdä johdoille takalevyyn aukon, mutta onneksi se ilmestyi sinne hyvin nopsaan kuppiterällä. Tehdessä ei käynyt mielessä ollenkaan, että meidän digiboxi ja muut vermeet eivät ole vielä sentään langattomia. :D


Nyt kuvasta muuten huomaa hyvin, kuinka rumia nuo kaikki laitteet ovat! :/ Olisi pitänyt tehdä lasiovet tuohon keskelle. Eipä se myöhäistä tosin ole nyttenkään. Kai tuohon voisi jälkiasennuksena liittää ovet. Hmm... Pistetään harkintaan - eli seuraavat kymmenen vuotta tuo on noin. :D
 
Tv-taso oli työnä melko yksinkertainen. Piti tehdä vain tolkuton määrä liimalevyä! Ahnehdin hieman ja tein tuosta kannesta ja sivuseinistä 32 mm paksut. Voin kertoa, että sen paksuinen ja tuon kokoinen levy täyspuuta PAINAA! Kokonaispaino kapistuksella onkin melkoinen, mutta ompahan ainakin jykevä! :) Haastavinta tässä projektissa oli kalusteen lopullinen kokoaminen, johon tarvittiinkin aika monta auttavaa kättä. Myös laatikoiden kiskojen asennus aiheutti useita harmaita hiuksia...


Tässä projektissa eniten yllättivät kustannukset. Vaikka koivu ei materiaalina niin mahdottoman kallista ollutkaan, nousivat kokonaiskustannukset yllättävän korkeiksi vetimien, laatikoiden kiskojen ja pintakäsittelyn vuoksi. Kokonaishinta taisi olla noin 150 euroa ja siihenhän ei tietenkään ole työtunteja laskettu. Ahersin tämän parissa vähintään 100 tuntia... Taas ymmärtää paremmin, miksi käsityö maksaa! Huonekaluja tekemällä ei kyllä itseään elättäisi, ellei hinnat olisi pilvissä. :/
Mutta ylpeä olen lopputuloksesta ja onhan tämä kokopuinen huonekalu toivottavasti lähes ikuinen. :)


Voi että, jos olisi aikaa ja rahaa! Voisin tehdä tässä parisen vuotta töitä, mutta sitten voisin lähteä opiskelemaan jonkun puualan ammattitutkinnon. Mutta ehkä tämä haave laitetaan hautumaan hieman pidemmäksi aikaa. Pitäisi nimittäin tämänkin ihmisen alkaa hiljalleen tienaamaan itse elantonsa. :/ Onneksi haaveileminen on ilmaista. :)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viimeistään näin syksyllä ajatukset kääntyvät joulua kohti. Ilmoittauduin eilen mukaan Teijan Joulureen salaiseksi jouluystäväksi. Hihhhiih! Oon niin innoissani! :) Joulu saisi jo tulla! Hiljattain varmistui myös se, että tänä vuonna joulutunnelmaa haetaan joulukuun alussa Pähkinänsärkijä -baletista! Lippuja näyttäisi vielä oleman, joten kipin kapin varaamaan omat! :)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...