lauantai 31. maaliskuuta 2012

Viherkasvihankintoja.


Meillä on pian kotona oma kasvitieteellinen puutarha! Kaikenlaisia viherkasveja on viime aikoina tullut meille montaa reittiä. Sukulaisilta meille periytyi hiljattain pari viirivehkaa, jotka laitoin samaan ruukkuun.

Viirivehka kuuluu Helsingin Sanomien mukaan 10 helpoimman viherkasvin joukkoon, joten olen toiveikas kasvin elinpäivistä. Samalta listalta löytyy myös palmuvehka, joita meillä onkin jo viisi yksilöä. 

Palmuvehka on edelleen suosikkiviherkasvini, koska mitkään yritykset eivät ole saaneet niitä hengiltä. Hesarin tietojen mukaan palmuvehka selviää ilman vettä jopa kuukauden... ei siis tarvitse montaa kertaa vuodessa muistaa kastella niitä kavereita.

 
 
 

Syksyllä ostin Kodin ykkösestä myös ihmepensaan, joka todellakin on niin ihmeellinen, ettei siitä ilman kokeilua voi olla varma, onko se muovinen vai elävä.

Se tiputti eilen kaksi lehteä, joten ehkä ihmepensas ja minä emme sopineetkaan yhteen. Syynä on varmaankin pimeä makkarimme ja erittäin huonomuistiset kastelijat. Hankala sanoa, koska netissä eri sivustot antavat toisiinsa nähden hyvin ristiriitaisia hoito-ohjeita. Yhdellä sivulla mm. suositellan lehtien suihkuttelua, toisella kielletään ehdottomasti... Hmmmm.

  Uusimmat kasviostokset tulivat meille yliopiston puutarhasta, joka on lopettamassa tämän vuoden loppuun. Jos joku liikkuu Savonlinnan suunnalla, niin sieltä sais nyt kasveja edullisesti kotiin. 


Meille ostin pari rahapuuta ja ison hauskan nystyräkaktuksen - helppohoitoisuuden takia tietenkin. Sen lisäksi mukaan lähti valtavan kokoinen kirjovehka (maksoi vain 5e) ja pieni helmi aloe. Tekisi mieli käydä vielä uudestaan tutkimassa valikoimia, jos sieltä vielä löytyisi jotain pientä kivaa...



Nyt pitäisi vain löytää jokaiselle kasville se oma paikka, jotta talomme ei ala muistuttaa viidakkoa...


perjantai 23. maaliskuuta 2012

Perunarieskoja.

Johanna Eilistä paistoa -blogista inspiroi minua kerta toisensa jälkeen kokkailemaan. Niin tälläkin kertaa! Johanna oli tehnyt herkullisen näköisiä porkkanarieskoja, joita kannattaa varmasti kokeilla! :) Meidän äiti on erinomainen perunarieskojen tekijä ja tämä alla oleva "resepti" onkin äitin versio ulkomuistista. Meillä syötiin kotona paljon perunamuussia, mistä syystä myös perunarieskoja on ollut usein tarjolla. Perunamuussi on periytynyt vakioruuaksi myös meille ja siitä syystä usein on muussin jämiä jääkaapissa...

Meidän perunarieskoihin tulee jämät perunamuussista - eli siis sen verran, kun sitä sattuu olemaan. Joukkoon sekoitetaan 1 kananmuna, 1-2 dl vehnäjauhoja ja suolaa tarvittaessa. Seosta jatketaan maidolla sen verran, että lopputulos on löysää puuroa. Taikinaa lusikoidaan pellille, päälle pienet jauhokeot ja taputtelu lusikalla. Rieskoja paistoin 250 asteessa n.10-15 minuuttia. Voitelin valmiit rieskat kuumina voilla. Nams.



Ja rieskat hävisivät alta aikayksikön...

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Happiness is a way of life.

Tänään löytyi vihdoin se kauan etsinnän alla ollut taulu olkkarin seinälle.
Juurikin tällaista olin vailla! En tosin tuolla tekstillä, mutta viesti on ihan kiva muistutus meille molemmille. Toisinaan elämään voisi suhtautua positiivisemmalla otteella. Juuri nyt voi olla iloinen ja onnellinen niin monista monituisista asioista. Kaikki on kiinni omasta asenteesta elämää kohtaan!



Jokin aika sitten Sailan Boheme Homing -blogissa oli valittamista käsittelevä haaste. 
Tarkoituksena on olla 21 päivää valittamatta. Oi ja voi! Tiedän jo valmiiksi, etten tähän pysty...

Olen tietyissä asioissa hyvin kriittinen ja myös melkoinen valittajaluonne - ainakin kanssaeläjien mielestä. 
Jos ostamani tuote on viallinen tai saamani palvelu ala-arvoista, ei mielipiteeni jää juuri koskaan ilmaisematta. Sen sijaan positiivisista asioista tulee palautetta annettua aivan liian harvoin. Tämä on kummallista siitäkin syystä, että olen istunut monta vuotta kaupan kassalla kuuntelemassa valitusta... tai ehkä juurikin siksi olen itsekin valittaja. Olen myös toiminut "mystery shopperina" eli kaupassa haamuna toimivana testiasioijana, joka tutkii mm. palvelun tasoa. Ehkä näissä hommissa valittajaluonteeni on saanut lisää uusia ulottuvuuksia...

Mutta tästäpä idea toisenlaiseen haasteeseen! :) Seuraavat 30 päivää pyrin antamaan mahdollisimman paljon positiivista palautetta: miehelleni, muille läheisille, ystäville, koulun henkilökunnalle, oppilaille, naapureille, kaupan tädeille... 
Kotona, koulussa, yliopistolla, kaupassa, kadulla, kuntosalilla, ravintolassa...

Haaste on heitetty ja tähän palataan raportin kera kuukauden päästä! :)
Uskaltaako joku tarttua haasteeseen...?

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Welcome to Hogwarts.

Pikkuveljelläni on legoja monta suurta laatikkoa, kymmeniä kiloja, varmaan tuhansien eurojen edestä. Mutta hiljattain olen huomannut, että legot ovat sinänsä erinomainen sijoituskohde. Nehän ovat kestäviä, minkä vuoksi samoilla leikkii helposti vielä seuraava sukupolvi... ja seuraavakin. Legot myös pitävät arvonsa melko hyvin. Ihan peruspalikoita myydään käytettynä eteenpäin melko kovilla "kilohinnoilla" kirppiksillä ja Huuto.netissä.

Ja sitten asia erikseen ovat esimerkiksi legohahmot. Ne painivat ihan omassa sarjassaan, mistä ovat tietoisia varmasti myös suunnittelijat Legolla. Yhden sarjan eri pakkauksiin laitetaan aina jokin uusi hahmo, minkä vuoksi halutessaan kaikki hahmot, on ostettava kaikki pakkaukset. Tästä syystä monesta hahmosta tulee harvinaisuus, koska eihän niitä kaikkia kukaan normaali ihminen osta.

Ulkomaisissa verkkokaupoissa esimerkiksi Harry Potter -kirjoista tuttu Villisilmä Vauhkomieli on hinnoiteltu 60-75 euron arvoiseksi.

Veljeni legoista ei todennäköisesti suuria harvinaisuuksia löydy, mutta joitakin helmiä on sentään sinnekin päätynyt, kuten nämä Tylypahkan perushahmot (ei, siellä ei ole Villisilmää). Hahmot ovat vanhempia legoja, minkä huomaa perinteisestä keltaisesta ihonväristä. Noissa uusissahan ihonväri on varsin luonnollinen ja muutenkin tyyli on muuttunut yksityiskohtaisemmaksi. Jollain tapaa nämä keltaiset perinteiset ukot ovat kuitenkin hauskoja, vaikka aika karuja ovatkin! :D



Ja siis asiaan! Näistä hahmoista olisi tarkoitus tehdä taulu ikuisella Harry Potter fanille, joka pitkään odotti omaa kirjettään Tylypahkaan - koskaan sitä saamatta. Nyyh. No mutta, tästä taulusta tulee hieno! Idean sain Ikea Hackers -sivustolta, tarkemmin sanottuna täältä. Nyt pitäisi vain saada Ribba kehys, jotta saisin ukot järjestykseen. Tähän palaan siis sen jälkeen, kunhan toivioretki johonkin ikeakaupunkiin on tehty. Meillä projektit ottaa aikansa, kun kaikki Ikeat on niin kovin kaukana. :/

Ainoa ongelma ja pohdittava asia on se, minne sijoitan tuon taulun. Tyylillisesti se ei käy tällä hetkellä minnekään. Ja silti idea on mielestä täydellinen ja ehdottomasti toteutettava. :D Mies antoi luvan laittaa taulun tulevaan työhuoneeseeni, kuten kaikki muutkin asiat, joista hän ei pidä. Työhuoneen remonttiahan ei ole vielä edes aloitettu, minkä vuoksi olisi kiva saada taulu esille jo vähän aikaisemmin... Hmm. Hmmmm.

Kannattaa muuten tutustua tuohon Ikea Hackersiin! Sieltä saa paljon kivoja vinkkejä edulliseen sisustamiseen ja Ikean halpojen huonekalujen tuunaasimeen. Paljon myös vinkkejä, miten esineitä voi käyttää täysin toiseen tarkoitukseen kuin ne on alunperin suunniteltu. Sivustolta löytyy mm. Johannan ideoita! :) Ja jos teiltä löytyy joku hyvä idea, niin postatkaa ihmeessä tuolla sivustolla ideat eteenpäin!

Kevättä rinnassa! :)

Onpa ollut blogin saralla pitkään hiljaista. Kaikkea touhua on riittänyt, mutta blogille ei aikaa sitten ollenkaan! Monta juttua olisi kerrottavana...

Talolla on ollut remontin osalta myös taukoa koko alkuvuoden, mutta hiljalleen alkaa silläkin saralla jälleen tapahtua - ja on pakkokin tapahtua, koska kohta on kesä. Pitkin talvea rakoilleet paneelikatot ja -seinät piti nimittäin äkkiä saada maaliin - ehkä oli jo hieman myöhäistä. 

Onneksi puu ei elänyt ihan jokaisesta rakosesta, vaan pinnat valitsivat säännöllisesti muutaman välikön, jonne rako muodostui. Ne oli sitten suhteellisen helppo sutia piiloon. Tätä hommaa on kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä tiedossa vielä monta vuotta eteenpäin...

 
Osa rakosista oli hieman työläämpiä maalata, sillä kuivunutta maalia piti hioa pois. Paikoitellen maali oli repinyt mukana myös itse paneelia! Mutta tuskinpa noita nyt kukaan niin tarkasti katselee, että huomaisi maalauksen jälkeen rakojen paikkoja. Ensi kerralla kuitenkin pitää muista hoitaa maalailut talvella, kun puu on kuivaa. Vaan onpa tuolla edelleen yksi katto, joka on kokonaan maalaamatta... :/ 

Kevät alkaa näkyä meillä niin sisällä kuin ulkona! Eilen uskalsin laittaa jo ensimmäiset narsissit ulos! Toivottavasti ei tule kovia pakkasia enää, jotta kestävät. Yhden narsissiruukun jätin sisällekin väriläiskäksi. Sammalta oli onneksi jemmassa syksystä, joten narsissit oli helppo "istuttaa" ruukuissaan sen alle.


 




Ruukku löytyi kirpparilta eurolla ja se olikin juuri sopiva tuolle narsissiruukulle. Se oli vielä sisältä päällystetty muovilla, joten varmaan alunperin ollutkin jossain kukka-asetelmassa ruukkuna.

Mukavaa sunnuntaita kaikille! Aurinko paistaa, joten ihanat ulkoilukelit taas tiedossa! :)
Jos vaikka kävisi kympin hiihtolenkin tekemässä...

Tervetuloa lukijaksi Sanna-Mari!

torstai 8. maaliskuuta 2012

ihanaa naistenpäivää, ihanat naiset! :)

Minulla naistenpäivään ei kuulunut mitään erikoista ohjelmaa. Aamulla opintoja polkupyörän huollon parissa, iltapäivästä kirppistelyä ja uusia sisustussuunnitelmia. Ostin itselleni monen muun naisen tapaan omat naistenpäiväkukkaset - olivat Prismassa vain 2,95! :) Olihan tuo mieskin tosin päivän muistanut ja kotiin tullessa ruokapöydällä odotti pari pientä kivaa ylläriä... Miljoonat jäi tosin tälläkin kertaa saamatta.


Herneet on alkaneet itää! Huomasin vain ongelman, että kylvin herneitä turhan tiheään. Viskasin herneet astiaan sen sijaan, että olisin kylvänyt ne järjestelmällisesti. Osa olikin sitten itänyt, mutta osa jopa näytti homehtuneen tässä muutaman päivän aikana, kun olin pois kotoa. Nypin ylimääräiset pois, joten eiköhän nuo tuosta ala kasvamaan vauhdikkaammin! Taidan tehdä toisen kylvöksen hieman huolellisemmin...


Kirpparilta mukaan tarttui lasipullo ja pohjasta kuprulla oleva kattila. Pitää antaa tuolle kattilalle hieman vasarasta - eiköhän siinä vielä saa suorapohjaisen pytyn jollekin kukkaselle.


Huomenna tiedossa ne PÖLYTALKOOT - ainakin, jos on aurinkoinen päivä. :)

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Huh, hellettä!

...ainakin, jos on uskominen tätä meidän lämpömittaria. :)


Noh, tietenkin kyseessä on sisälämpömittari, joka oli jäänyt olkkariin paistattelemaan päivää. Tänään ei ollut edes kovin lämmin päivä, vaan lukemat olivat reilusti pakkasella. Ihana aurinko paistatteli silti kauniisti! Täydelliset hiihtokelit on olleet jo monta päivää, mutta niin vaan on jäänyt lähtemättä ladulle. Yksi keskeinen este on se, että toisesta suksestani on side rikki. Tai oletan jonkun olevan pielessä, kun mono irtoaa siteestä kymmenisen kertaa tunnin lenkillä. Aika monet lennot ehdin viimeksi ottaa - turvallisuusriski, sanoisin.


Kevätaurinko innoitti myös uudistamaan huushollimme viherkasvit. Vaihdoin mullat, venkslasin ruukkuja ja istuttelin joitakin uusiakin kasveja. Samalla kylvin myös herneitä kasvamaan, jos sieltä vaikka jokusen verson saisi ruokia ja salaatteja koristamaan. Saapa nähdä, nouseeko sieltä mitään, sillä en jaksanut liotella niitä kovin kauaa vedessä ennen istutusta. Mutta ei kai se liotus ole edes välttämätöntä?


Palmuvehkoja on jostain tupsahtanut meille taas yksi lisää. Ehkäpä syy on se, että ne eivät yksinkertaisesti voi kuolla. Vaikka juuri äiti sanoi, että oli sellaisen muka saanut kuolemaan (en usko). Mutta minun käsittelyssä nämä kaikki ovat edelleen pysyneet hengissä, ja se on jotain sangen ihmeellistä se. Joku sanoi, että jukkapalmu kuuluisi myös erityisen kestäviin kasveihin, mutta niin vain olen niitäkin muutaman päästänyt päiviltään... Pysyttelen siis turvallisesti näissä kasveissa, kun me kerta tullaan niin hyvin toimeen!

Tuo viereinen kuva on bambukepeistä. Niitä on meillä kasvanut niin kauan kuin muistan! Taisin Ikealta ostaa nuo yksilöt. Tyrkkäsin ne nyt ruukkuun kasvamaan. Hieman kummallisen näköinen puska siitä tuli! ;D

 
Ja sitten. Auringonpaiste on varsin kiva juttu, mutta se paljastaa kaiken...


Vois vaikka pyyhkästä pölyt. Ja pestä ikkunat.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Eturivin elämyksiä.

Voitin jokin aika sitten Tarinoita talosta -blogin arvonnassa kivan taulun. Taulu etsi pitkään paikkaansa, sillä sille olisi ollut montakin varteen otettavaa sijoituspaikkaa. Meillä kun lähes kaikki seinät ovat vielä tyhjää täynnä... Lopulta asukkaiden oudon mielikuvituksen myötä taulu löysi paikkansa. Se on täydellinen! :)


En tiedä, onko tämä kenenkään muun mielestä hauska idea. Meistä oli. 
Pitää sitten siirtää taulu toiseen paikkaan, kun tämä ei enää jaksa naurattaa... :)

Kaalipiirakkaa.

Meillä on viimeaikoina syöty kaalia monessa muodossa, ehkä jopa kyllästymiseen asti. Viimeisestä jääkaapissa olleesta kaalin puolikkaasta kyhäsin vielä kaalipiirakan. Kaalipiirakkaa olin viimeksi syönyt jollain Venäjän reissulla iäisyys sitten ja muistikuva oli sellainen, että piirakka oli erityisen hyvää... Oikeastaan kaikki venäläiset ruuat ovat poikkeuksetta hyviä. Tämän piirakan jälkeen tulin siihen tulokseen, että kyllä se naapurimaan piirakka oli parempaa. No, tämäkin menetteli.

Reseptin otin Valion sivuilta, täältä.






Nyt ylös ja ulos! Siellä on aivan taivaallinen ilma, varmaan joka puolella Suomea. :)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...