lauantai 23. huhtikuuta 2011

Kantarellikastike ja sananen säilönnästä.

Muutto lähenee ja niin jääkaappi kuin pakastin pitäisi saada tyhjäksi. Pakastimen uumenista löytyi pari rasiaa kantarelleja, joita en edes muistanut omistavani. Niistä syntyi nopeasti kantarellikastike pakkaamisen uuvuttamalle uurastajalle! Olen kokkina soveltaja, joten myös kastikkeen ohje on tarkoitettu sovellettavaksi. Ainesten määrä riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon sieniä on saatavilla - muut ainekset sovitetaan sitten sen mukaan. Kokonaisuudessaan resepti on kuitenkin maailman yksinkertaisin!



Kastike syntyy näistä:

- kantarelleja (tuoreita tai pakasteesta)
- sipuli
- kermaa (2-4 dl sienien määrästä riippuen)
- suolaa ja pippuria

Ja näin se onnistuu:

1. Silppua kantarellit pannulle. Haihduta niistä neste pois.
2. Silppua sipuli kantarellien joukkoon ja pyörittele hetkinen.
3. Sekaan kerma ja mausteet. Anna muhia hetken aikaa.
4. Valmista! :)






Itse olen todennut parhaaksi tavaksi säilöä kantarelleja pakastamalla. Olen silpunnut kantarellit pannulle, haihduttanut niistä nesteet pois ja antanut jäähtyä. Kantarellisilpun olen pakastanut pieniin rasioihin, joissa on sopivasti kerta-annos esimerkiksi kastikkeeseen.

Joskus olen pakastanut suoraan kantarelli-sipulisilpun, joilloin kastike syntyy vielä nopeammin. Pakastettuna sienet pitävät hyvin rakenteen, eikä niistä tule sitkeitä. Myös maku on hyvin tuoreiden kantarellien kaltainen. Joskus kuivasin kantarelleja, mutta hukkaan meni! Sienet oli liotustenkin jälkeen todella sitkeitä ja makukin muuttui...

Nyt täytyy odotella taas ensi syksyyn, ennen kuin saa seuraavan kerran tätä herkkua! Mikä onkaan parempaa, kuin kantarellikastike ja uudet suomalaiset perunat! :P

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Kahta en vaihda.

Meillä on ruuanvalmistusta varten kaksi välinettä, joista en luopuisi. Molemmat Tupperia, äitiltä lahjaksi saatuja. Hintaa molemmilla kokoonsa nähden varmaan melko paljon, mutta laatua senkin edestä. Koska tykkään tehdä erityisen paljon keittoruokia, ovat nämä kaksi erittäin ahkerassa käytössä!



tiistai 12. huhtikuuta 2011

Suklaapiirakka (laktoositon)

Meillä tämä herkku on aina ollut nimeltään suklaapiirakka. Perheestä ei löydy juuri kahvin ystäviä, minkä vuoksi kahvi korvattiin perinteisten mokkapalojen reseptissä aina vedellä. Vaikka kahvin maku ei enää hirvitä yhtä paljon kuin lapsena, en ole laittanut aikuisenakaan joukkoon koskaan kahvia. Jos kahvin makua sen sijaan kaipaa, voi kuorrutteen nesteen korvata kahvilla.

Jos etsiskelet kevään juhliin laktoositonta herkkua, on tässä yksi makea leipomus tarjottavaksi. Laktoositonta maitoa on nykyisin monen merkkistä, laktoositonta voita löytyy Valiolta 200g paketissa.

Pohjaa varten taikina syntyy vauhdikkaimmin yleiskoneella, sillä muna-sokerivaahdon vatkautuessa ehdit mitata ja sekoitella kuivat aineet, sulattaa voin, laittaa uunin ja pellin valmiiksi jne. Myös kuivien aineiden, maidon ja voisulan sekoittaminen taikinaan on helppoa koneen pyöriessä.


Pohja:

4 munaa
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 tl leivinjauhetta
2 dl laktoositonta kevytmaitoa
200 g laktoositonta voita

Kuorrute:

50 g laktoositonta voita
n.5-6 dl tomusokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 rkl kaakaojauhetta
4-5 rkl vettä
kookoshiutaleita




Näin se tehdään:


1. Sulata voi mikrossa tai liedellä ja laita jäähtymään.
2. Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään.
4. Lisää taikinaan kuivat aineet, maito ja jäähtynyt voisula.
5. Levitä taikina pellille ja paista 200 asteessa n.15 minuuttia.
6. Sulata voi kattilassa ja lisää siihen kuorrutteen muut ainekset.
7. Levitä kuorrute hieman jäähtyneen pohjan päälle.
8. Koristele kookoshiutaleilla tai esim. nomparelleilla tai strösseleillä.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

tiiltä!

Tänään oivalsimme, ettei remonttibudjettimme tule koskaan riittämään kaikkiin niihin suunnitelmiin, joita tulevaan taloomme oli mielessä. Ehkä on vain pakko luopua joistakin suunnitelmista tai ainakin siirtää niitä ensi vuoteen tai seuraavaan... tai seuraavaan. Onhan tässä loppuelämä aikaa rempata! :)

Yksi on kuitenkin varmaa: tiili saa kyytiä! Sitä nimittäin riittää. Itse talokin on tiiltä, mutta ehkä ulkoverhoilu saa kuitenkin jäädä. Sisällä on vielä tiiliseinää, puuhella, leivinuuni, takka ja iso seinä muuria. Saunassa totta kai käytössä sama materiaali. Mitään emme aio purkaa, mutta pintaan olisi keksittävä jokin ratkaisu. Kuopion rakennusmessuilta sai joitakin vinkkejä ongelman ratkaisemiseen, mutta ehkä pitää käydä vielä liikkeissä kysymässä. Pintaan laitetaan todennäköisesti maali, tasoitteen kanssa tai ilman. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi antiikkilaasti tai jokin vastaava. En tosin tiedä, onko sitä saatavilla eri väreissä...



Tässäpä selviteltävää ensi viikoksi. 
Aikaa pitäisi löytää myös kauppakirjojen kirjoittamiseen, jotta saataisiin talosta viimein IHAN OMA!

perjantai 8. huhtikuuta 2011

PMMP: Lautturi


Kun harjoittelu on vihdoinkin ohi, voisi luulla, ettei oppituntien suunnittelu enää kiinnostaisi. Mutta mitä teenkään perjantai-iltana? Suunnittelen tietenkin ensi viikon sijaisuuden musiikin tunteja. Tuolloin olisi tarkoitus soitella ja laulella vitosten kanssa PMMP:n Lautturia. Tässäpä kappale muidenkin iloksi! :) Jos huomaatte siinä virheitä, niin kommentoikaa! Tarkoitus on soittaa kappaletta eri laattasoittimilla ja rytmisoittimilla.



PMMP: Lautturi


     A             E           F                G        
Minä odotan täällä tunnelissa, jossa valo kylmä hohtaa
      A             E           F                 G
Jossa pimeän koirat ulvoen tuon kirkkauden kuoron kohtaa
       A                  E            F               G
Kaikki kävi niin pian kun aina luulin, että vähitellen lähden
     A                E             F               G
Minä katuisin vaan en tiedä kuinka, enkä edes minkä tähden


Välike


F             D            A                  G
Valittaisinko puoliääneen: johda kotiin matka keskenjääneen
F                    D
Missä, miten päin täytyisi olla?
A                   G            D    F    A     A
Huutaisinko, jos sä täällä sittenkin oot.....?


Kertosäe

             F            C                 G            A
Viekää minut sinne, missä hän on, virta ole halki edessä airon
             F           C                 G              A
Viekää minut sinne missä hän on, lautturi, kuule, mitä mä toivon


     A                E           F               G
Tämä valo käy silmiin tunnelissa, jossa yhä kuoro laulaa
        A                 E            F                  G
Varhain opin miten hauras onni onkaan, kuinka se ei kestä kauaa
     A              E           E                G
Minä haluan tietää, miksi kauan sitten sä et palannutkaan
     A                E            F                G
Pian kadotin suunnan, helppo polku kaltevana vietti mutkaan


Kertosäe

             F            C                 G            A
Viekää minut sinne, missä hän on, virta ole halki edessä airon
             F           C                 G              A
Viekää minut sinne missä hän on, lautturi, kuule, mitä mä toivon
             F            C       A             G
Viekää minut sinne, missä hän on (tumman virran ääreen)
             F           C      
Viekää minut vielä hänen luokseen


Välike


A              E          A      E
Maan ja vetten alla tyttö soutaa
   A          E        A         E
Ja kuolleilla kielillä laulaa
F              G          A      C
Maan ja vetten alla tyttö soutaa
   D             G           A   A
Se verkkainen ja tyyni virta on


Kertosäe

             F            C                 G            A
Viekää minut sinne, missä hän on, virta ole halki edessä airon
             F           C                 G              A
Viekää minut sinne missä hän on, lautturi, kuule, mitä mä toivon
             F            C       A            G
Viekää minut sinne, missä hän on (tumman virran ääreen)
             F           C       G   A
Viekää minut vielä hänen luokseen.


torstai 7. huhtikuuta 2011

Mainoksia.

Viimeisillä harjoittelussa pitämilläni kuviksen tunneilla opeteltiin kuvien lukemista ja niiden välittämien viestien tulkintaa. Tarkastelimme nelosluokkalaisten kanssa mm. kaupallisia mainoksia, piilomainontaa, vaikuttavia kampanjamainoksia ja vastamainoksia. Netistä löytyy tähän tarkoitukseen aivan valtavasti opetukseen soveltuvaa materiaalia! 

Tässä osa oppilaita kiinnostaneista mainoksista ja luokassa eniten keskustelua herättäneitä kuvia.












Nämä seuraavat kuvat eivät koskaan päätyneet luokkaan, koska kyseessä ovat alakouluikäiset oppilaat, enkä halunnut heidän liikaa ahdistuvan. Tätäkin kuvamateriaalia voisi kuitenkin käyttää vanhempien oppilaiden kanssa ja esimerkiksi lukiossa.






Kaikki kuvat: notaniche.com

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Vinkki muuttajalle: pakkauskelmu!


Muuttopuuhissa rullasta pakkauskelmua on ollut ISO apu! Olemme käyttäneet kelmua mm. muuttolaatikoiden ympärillä. Laatikoista puuttuu kannet, joten kelmu on suojaamassa tavaroita pölyltä ja lialta. Meidän laatikot kun joutuvat odottamaan useamman kuukauden uuden talon autotallissa. Kelmu auttaa myös siihen, että pakatut tavarat pysyvät laatikoissa, eivätkä leviä ympäriinsä. Kelmutettuja laatikoita oli myös helppo pinota turvallisesti korkeisiin pinoihin, koska laatikot takertuivat toisiinsa - ei liikaa, vaan juuri sopivasti!

Pakkauskelmulla saa myös suojattua mm. huonekaluja kuljetuksen ja varastoinnin ajan. Pyöritimme kelmuun niin kirjahyllyn kuin sohvankin. Tällä suojatoimenpiteellä vältytään monelta harmilta - kelitkin kun on tällä hetkellä melko rapaiset. Kiitos tästä vinkistä valkean sohvan omistajalle, siskolleni!

cityvarasto.fi

Pakkauskelmu on siis sitä muovia, joilla mm. kauppojen rullakot on vuorattu ympäri, jotta laatikot pysyvät niissä paikallaan. Jos tuotetta ei löydy kaupasta pakkauskelmun nimellä, niin kysäise kiristekalvoa tai kiristysmuovia. Itse ostimme rullan Carlsonilta, hinta oli vain 9,50e! Rullassa on sen verran reilusti muovia, että sillä pakkailee helposti yhden muuton tavarat, ehkä toisenkin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...