sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

talohaaveita.

Onpa ollut hiljaista! Eikä ihme. Viime viikkoina viimeinen opetusharjoittelu on työllistänyt arkipäivät kellon ympäri, viikonloput ovat menneet myös tunteja suunnitellessa, materiaaleja tuottaessa ja askarrellessa, sekä muita paperihommia pyöritellessä. Ehdinpä tehdä koulutusmatkan Jyväskyläänkin.

Lisäksi on varmistunut, että kuukauden päästä pääsemme vihdoin pois opiskelijaluukustamme ja muutamme takaisin entiselle kotipaikkakunnalle. Siellä odottaa ihan oikea OMA TALO! Täysin varmaa kaikki ei ole vieläkään, eikä se talokaan vielä meidän ole, mutta nyt uskaltaa jo haaveilla tulevasta. Todellisuudessa pääsemme muuttamaan taloon ehkä vasta syksyllä, mutta remonttia päästään toivottavasti tekemään kesän koittaessa. Miehen tavoitteena on kuulemma päästä jouluksi kotiin.

Remonttia on edessä valtavasti, vaikka talo onkin peruskunnoltaan hyvä. Talo edustaa uskollisesti kaunista 80-lukua, minkä vuoksi kaikki pinnat menevät uusiksi. En haluaisi jättää juuri mitään alkuperäistä näkyviin, mutta jossain on varmaan pakko joustaa, koska kokonaisen talon remonttiin uppoaa euro ja toinenkin. Harmillista on se, että talossa on tehty hiljattain remontti, jonka seurauksena talo on hyväkuntoinen, mutta materiaalivalintojen vuoksi täysin väärän värinen ja hengeltään aivan väärällä vuosikymmenellä.







Näiden tilalle täytyy kehitellä aivan jotain muuta! 
Nyt on kuitenkin keskityttävä remontin sijaan harjoittelun viimeisiin viikkoihin ja muuttolaatikoiden pakkaamiseen. Huomenna siis työpäivän päätteeksi edessä muuttolaatikoiden hamstrausta kaupoista!


perjantai 11. maaliskuuta 2011

Luopumisen tuskaa.

Raaskin harvoin ostaa kotiin kukkia ja sen kerran kun niitä olen ostanut, ei niistä malttaisi millään luopua. Kauniit tulppaanit alkoivat kuitenkin olla jo parhaat päivät nähneitä, varretkin olivat kellastuneet ja nuutuneet. 
Varsista leikatut hieman kuivahtaneet kukkaterät saivat kuitenkin vielä pari päivää lisäaikaa...
 



torstai 10. maaliskuuta 2011

Aivan kuin olisit valmistanut sen itse.

Niin valmistinkin.

Sillä teinpä tänään hyvää ruokaa! Knorrin fond "du chef" mainos innoitti tekemään jauhelihakastiketta, koska se näytti mainoksessa niin hyvälle. Ajattelin kuitenkin pärjätä ilman kyseistä tuotetta, vaikka sitä onkin mainostettu näyttävästi säilöntäaineettomana, väriaineettomana ja mikä tärkeintä: se ei sisällä keinotekoisia aromivahventeita. Kuitenkin kyseisestä tuotteesta löytyy esimerkiksi hiivauutetta, jota käytetään aromivahventeena, koska se sisältää runsaasti glutamiinihappoa. Hiivauutteesta lisää HaLon blogissa.

 

 Mun kastike:

2 sipulia
4 valkosipulinkynttä (koska rakastan valkosipulia!)
1 paprika
400 g naudan jauhelihaa
4 tomaattia
1 tlk paseerattua tomaattia
pippuria
suolaa
loraus siirappia/hiven sokeria

 
           
 


Silputut sipulit ja paprika kuullotetaan pannulla. Joukkoon lisätään ruskitettu ja maustettu jauheliha, sekä pilkotut tomaatit (suomalaisia tietenkin, vaikka ovatkin kalliita!) Hetki pannulla pyörittelyä ja perään tölkillinen paseerattua tomaattia. Suolaa ja pippuria mausteeksi, sekä loraus siirappia. 

Tämän siirappijutun olen oppinut siskoni miehen äidiltä. Jännä aine tuo sokeri, saa kummasti maistumaan ruuan heti paremmalta, vaikka ei paljonkaan laittaisi! :)

Ja kastikkeen kanssa tietenkin täysjyväspagettia ja salaattia. Kuvaa ei tullut otettua annoksesta, kun ehdittiin jo syödä! :D


Björkliden golf

Selailin läpi valokuva-arkistoja ja jäin muistelemaan parin vuoden takaista pohjoisen reissua. Silloin piipahdimme mm. Ruotsin Björklidenissä pelaamassa kierroksen golfia. Siis mies pelasi ja minä keskityin valokuvaamaan maisemia ja pohjoista tunturikasvillisuutta. 

Jos joskus vielä päädymme samoille suunnille, pitää käydä itsekin pelaamassa kierros kyseisellä kentällä. Kenttä on 9-reikäinen, joten täyden kierroksen saa kiertämällä kentän kahdesti. Etu- ja takaysillä on omat tiiauspaikat. Kierros maksoi 250 ruotsin kruunua eli n.28 euroa.











Ei ole ihme, että Björklidenin kenttä on valittu maailman 100 upeimman golfelämyksen listalle. Itse peli on upeiden maisemien ja luonnon keskellä tosin toissijaista!


keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kylvöpuuhissa.

 Vaikka pääsiäiseen on vielä todella pitkä aika, laitoin jo ensimmäiset ohrat kasvamaan. Lähinnä vain sen vuoksi, että saisin asuntoon vielä pikkuisen lisää vihreää ja kevättä. Toisena syynä on tuo ensi viikon viljoja käsittele tunti - jännityksellä odotan, ehtivätkö nämä kylvökset edes itää. Tuli ehkä kylvettyä myös liian harvaan, joten todennäköisesti joudun laittamaan uusiksi koko homman. 




Säästämisen mahdottomuus.


Pitäisi säästää, koko ajan, aina vain. Palkka tulee ja palkka menee. Opintotukea tuskin ehtii tilillään edes havaita. Taaskaan en säästänyt. Toukokuun ulkomaanmatka lähenee uhkaavasti ja penniäkään ei ole säästössä. Onneksi lennot on sentään maksettu ja osa asuntojen vuokrista.

Mutta tänään alkaa säästäminen, sillä juuri tämä keskiviikkopäivä on hyvä sellaisen aloittamiseen. Koska tilillä olevilla rahoilla on tapana kadota, on ratkaisuni vanha kunnon säästöpossu. Sinne kilahtakoon vähäiset kolikkoni, siellä pysyköön huhtikuun viimeiseen päivään. Katsotaan sitten, kuinka kävi!





tiistai 8. maaliskuuta 2011

tunnistatko viljat?


Enpä näytä millään pääseväni lomallakaan eroon kouluhommista. Naistenpäivä kului ensi viikon harjoittelutunteja suunnitellen ja materiaaleja askarrellen. Kun nyt kerran pääsin vauhtiin laminointikoneella, niin pitihän sen käyttöä vielä vähän jatkaa. Ensi viikolla tutustutaan oppilaiden kanssa viljelykasveihin ja sen vuoksi tein ryhmille kuvakortit Suomen yleisimmistä viljalajeista.


 

Kuvat on tulostettu Papunetin kuvapankista. Sieltä löytyykin usein käyttökelpoisia kuvia monenlaiseen käyttöön opetuksessa. Nämä  kuvat viljalajeista ovat Elina Vannisen piirtämiä. Voi olla, että laminointikone käryää meillä loppuviikonkin. Mieleen juolahtaa jatkuvasti uusia ideoita!

Mukavaa Naistenpäivän iltaa! :)

genetiivi, essiivi, inessiivi...


Koko vuoden ajan olen säännöllisesti törmännyt sijamuotoihin ja sanaluokkiin kouluilla sijaisena ollessani. Olen tehnyt pariin kertaan paperisia sanalappuja, joilla olemme näitä kielen ihanuuksia opetelleet erilaisten tehtävien ja peliä kautta. Kun nyt kerrankin oli laminointikone saatavilla, tein lappusista useamman luokan kestävän version. Työskentely sujui nopeasti, kun mies luetteli sanoja ja minä naputin ne koneelle. Jostain syystä sanoihin päätyi monta ruokaan liittyvää sanaa. Taisi olla miehellä nälkä!


Lapuilla on siis sanoja eri sanaluokissa ja sijamuodoissa. Sanaluokkia opeteltaessa taivutetut sanat ovat monille oppilaille hankalia. Niiden käyttö on kuitenkin täysin perusteltua, koska kirjoitetussa ja puhutussa kielessä sanat ovat useimmiten taivutetussa muodossa. Eilen valmistui ensimmäiset sata lappua, mutta vielä on edessä verbit, partikkelit ja läjä sijamuotoja. Vähintään siis toiset sata lappua askarreltavana!

 
Näitä sanalappuja voi käyttää moneen tarkoitukseen! 

1. Sanaluokkia ja sijamuotoja voi opetella monenlaisilla tehtävillä ja peleillä. Vain mielikuvitus on tässä rajana! Ehkä perinteisin tapa on se, että läjä sanoja jaetaan oppilaalle/parille/pienryhmälle. Tehtävänä on luokitella sanat sanluokkiin/sijamuotoihin. Luokan lattialla tai taululla voi olla esimerkiksi värilliset kartongit, jotka on nimetty sanaluokkien/sijamuotojen mukaan.

2. Koska sanat ovat taivutettuja, saa niistä muodostettua myös lauseita. Tosin tässä versiossa mitkään sanat eivät ala isolla alkukirjaimella, mikä sotii hieman kielioppia vastaan. Ehkä pitää askarrella tätä tarkoitusta varten vielä lauseet aloittavia sanoja!

3. Pienten kanssa lapuista voi etsiä tietyllä äänteellä, kirjaimella tai tavulla alkavia sanoja. Kun lukutaito karttuu, voi sanoja myös lukea. Niillä voi helposti myös testata lapsen lukunopeutta.

4. Sanoja voi myös luokitella. Pienten kanssa voidaan miettiä esimerkiksi mitä sanalapuissa olevista asioista voi syödä. Isommille voi antaa pohdittavaksi esimerkiksi erilaisia luonnontieteellisten asioiden luokittelua. Tätä varten tosin tarvitsisi laajentaa ainakin minun lappujen sanastoa... 

5. Lappujen käyttöä ei tule rajoittaa vain äidinkielen tunneille! Esimerkiksi sanaluokkia voidaan opetella liikkatunneilla käyttämällä lappuja mukana erilaisissa peleissä. Idea peleihin voi olla sama kuin luokassakin, mutta mukaan otetaan vain liikettä esimerkiksi pienen kisan muodossa.

Nyt vain askartelemaan lisää lappusia! Lappujen askartelun lisäksi voisin vielä keksiä viisi hyvää syytä osata sanaluokat ja sijamuodot. Niiden tarpeellisuutta kun joutuu perustelemaan lähes jokaiselle luokalle...

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Hieman lisää vihreää.

Vihreät verhot ikkunaan, Pentikin tyynyliinat sohvatyynyihin, tulppaaneja kaupasta. Seuraavaksi teen vuoden ensimmäiset kylvökset ja laitan ikkunalle ohraa kasvamaan. Nyt tarvitaan elämään vihreää!







sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Lisäainepulla. Nami nami.


Viime aikoina on jälleen ollut paljon puhetta E-koodeista. Viimemmäksi uutisoitiin siitä, kuinka kuluttajia johdetaan harhaan lisäainemerkinnöissä. Lyhyesti lisää esimerkiksi täällä. Piti samantien tutkia asiaa ja tehdä havainto asian paikkaansapitävyydestä. Aiheen innoittamana ajattelin jakaa teille laskiaispullareseptin suoraan laskiaispullapaketin kyljestä: (lisättynä pienellä koodien avaamisella..)
 
Näin leivot herkullisia lisäainelaskiaispullia!

Resepti on hyvin yksinkertainen:

Värineet:
E160a Beta-karoteeni

Happamuudensäätöaineet:
E330 Sitruunahappo
E331 Natriumsitraatit
E339 Natriummonofosfaatit
E500 Natriumkarbonaatit
Sakeuttamisaineet:
E404 Kalsiumalginaatti
E440 Pektiini

Emulgointiaineet
E322 Lesitiini
E471 Rasvahappojen mono- ja diglyseridit
E472e Rasvahappojen mono- ja diglyseridien mono- ja diasetyyliviinihappoesterit
E472b  Rasvahappojen mono- ja diglyseridien maitohappoesterit
E481 Natriumstearoyyli-2-laktylaatti

Stabilointiaineet:
E333 Trikalsiumsitraatti
E420 Sorbitoli
E463 Hydroksipropyyliselluloosa
Jokin haluamasi muunneltu tärkkelys

Säilöntäaineet:
E202 Kaliumsorbaatti

Näiden lisäksi vehnäjauhoa, vettä, sokeria, hiivaa, kardemummaa, suolaa, kananmunaa, kasviöljyä ja -rasvaa ja hiven mansikkaa (korkeintaan 35%).

Palmuvehka - kasvi, joka ei kuole.

Lisääntynyt auringonvalon määrä näkyy hyvin viherkasveista, jotka ovat alkaneet puskea uusia vaaleanvihreitä versojaan aivan huomaamatta. Vaikka onnistun säännöllisesti saamaan hengiltä kaikki kotiimme tuomani kasvit, palmuvehkat pysyvät. Kuolemattomuutensa vuoksi näitä on hiipinyt meille jo kolme komeaa yksilöä.







Palmuvehka on kotoisin kuivasta ja kuumasta Tansaniasta, minkä vuoksi se kestää kuumuutta ja kuivuutta. Kasvi kasvaa lähes minkälaisessa valaistuksessa tahansa. Minulla on yksi ollut hämärässä eteisessä, toinen ikkunan edessä valossa. Hyvin ovat molemmat kasvaneet!
 
Kuolemattomuuden salaisuus piilee todennäköisesti siinä, ettei kasvia pidä kastella liikaa. Se viihtyy paremmin kuivana kuin kosteana, minkä vuoksi unohdukset kastelussa tekevät lähinnä vain hyvää! Itse olen kastellut kukkia aina silloin, kun multa on kokonaan kuivahtanut - ja siis silloin, kun nyt ylipäätään muistan kasvejani kastella. Liian kuivuuden huomaa kasvin kellastuvista lehdistä, jotka voi kuitenkin napsaista saksilla pois lehden tyvestä. Kasvi ei tällöinkään heitä henkeään.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...