torstai 30. joulukuuta 2010

Idea ensi vuoden joulukortteihin...


Kirpparilta löytynyttä kirjaa selaillessani sain idean ensi vuoden joulukortteja varten! Eihän vielä voi olla liian aikaista...?

Joulukuun numerossa on paljon jouluaiheisia kuvia ja mainoksia. Esimerkiksi näitä viereisen kuvan "Joulunaurua" osion kuvia voisi hyvin käyttää joulukortteihin!

Myös erilaiset jouluruokien ja -leivoinnaisten voisivat olla käyttökelpoisia. Silloin en tosin ehkä raaski käyttää alkuperäisiä reseptejä, vaan täytyy yrittää kopioida hauskimpia reseptejä skannerilla. Tulosteen mukana tosin häviää myös osa näiden kellastuneiden papereiden tunnelmasta...






























Ihania kirpparilöytöjä!


Kerrankin tein kirpparilla hyviä löytöjä, edullisesti! :)

Jälleen tuli kuitenkin tehtyä se havainto, että osa myyjistä pitää pöydissään todella korkeita ryöstöhintoja. Tuskin kukaan niin kallista tavaraa edes ostaa. Yhdessä pöydässä oli esimerkiksi lasten erilaisia kesähattuja hintaan 8-15 euroa - kaupastakin voisi saada halvemmalla!

Löydin kuitenkin muutaman poikkeuksen pöydistä, joissa oli kirpparille soveliaampia hintoja...



Nämä suorakaiteen muotoiset Hackmanin alumiiniset vuoat olivat vain euron kappale. Mielestäni siis ihan hyvä löytö! Vuoat ovat hyvässä kunnossa ja pieni patinahan pinnassa on vain nättiä...

Olin etsinyt tällaisia jo pidempään ja kysyntää tuntuu olevan, koska näitä näkee kirppareilla melko harvoin. Tai jos sattuu löytämään, niin hinta saattaa olla vaikka kymmenen euroakin.




Eurolla löytyi myös Järpenpään alumiinitehtaan kakkuvuoka. Se oli ulkopinnaltaan kullanvärinen, mutta hion varmaan pinnan takaisin alumiininväriseksi.

En ole vielä varma, mitä näillä vuoilla teen. Uskon niille kuitenkin löytyvän hyvin pian käyttöä, esim. näin Suklaamarengin tapaan pöytäkoristeena

Mukaan tarttui myös Yhteisvoimin-lehden vuosikerta kirjana. Alkuperäinen hinta kirjalla oli huimat 20 euroa! Kirja oli kuitenkin päätynyt poistokirjoihin, joita sai vitosella kokonaisen laatikon.

Kassalla tälle yhdelle kirjalla tuli lopulta hintaa vain 20 senttiä! Todellinen LÖYTÖ siis! Kirjan hauskoja artikkeleita ja mainoksia tulee varmasti käytettyä monenlaisiin askarteluihin. Joku aika sitten Strömsössä tällaisia 50-luvun lehtikuvia käytettiin magneettikalenterin tekoon.


keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Hauska neulottu golfmailahuppu! :)


Tässä siis ensimmäinen koskaan neulomani työ! En olisi uskonut, että osaisin, mutta yllättävän helppoahan se oli. Kun pääsin vauhtiin, en malttanut lopettaa kesken ja huppu valmistuikin lähes kokonaan yhdessä illassa.

Kokeneelta neulojalta tämä valmistuisi varmaan nopeastikin, mutta minulta tähän meni lähemmäs kymmenen tuntia. Urakan jälkeen tehty työ tuntui myös kramppaavissa käsissä - ehkä neulontaotteessa on siis vielä parantamisen varaa! :)

Kyseessä siis golfmailan suojahuppu. Tällaisia suojia käytetään ns. puumailoille, jotka ovat erityisen herkkiä kolhuille. Neulottu versio ei ehkä voita tehdasvalmisteista huppua, sillä esim. vedenpitävyys on aika kehno. ;) Ulkonäkö on myös aika koominen! ...mutta ainakin tällaisella saa persoonallista ilmettä bägiin, jos haluaa erottua kentällä muiden pelaajien joukosta!



Tämä huppu meni miehen mailan suojaksi myöhäisenä joululahjana, mutta oma hieman värikkäämpi huppu on jo tekeillä. Mieleen tuli, että huppuun voisi yhdistää myös aiemmin tekemiäni lankakukkia, jolloin omistajasta ei ainakaan erehtyisi! :) Katsoo nyt, kuinka pahasti tämäkin projekti lähtee jälleen käsistä..

  


Mailahupun ohje löytyi joululahjaksi saamastani Puikoissa! -kirjasta. Ohje oli varsin yksinkertainen ja tätä varioimalla saa monenlaisia huppuja aikaiseksi. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että tehdään haluttu määrä joustinneuletta, siirrytään neulomaan aina oikeaa ja tehdään alkuun haluttu määrä lisäyksiä, jatketaan ainaoikealla ja loppuun kavennukset.

Mieleen juolahti, että ohjetta voisi kehitellä myös niin, että tämän neulotun hupun sisään mahtuisi mailan alkuperäinen (yleensä myös vedenpitävä) huppu. Tällöin hupussa yhdistyisi sekä persoonallinen ulkonäkö, että oikean hupun hyvät ominaisuudet. Saa nähdä, riittääkö taidot tällaiseen kehittelyyn...

Alennusmyyntien tuoksuvia löytöjä


En juuri kiertele alennusmyyntejä, koska yleensä mukaan tarttuu kaikkea muuta kuin alennuksessa olevaa. Huomasin kuitenkin ruokaostosten lomassa joulukukkien olevan puoleen hintaan, enkä voinut vastustaa tarjousta! Mukaan lähti muutama nupullaan oleva hyasintti, melkein ilmaiseksi. Tänään ajattelin hakea vielä muutaman lisää olohuoneen koristeeksi. Näistä on iloa vielä pitkään! :)


tiistai 28. joulukuuta 2010

Puikoissa! - ja ajatuksia käsitöistä, erityisesti neulonnasta.

Sain joululahjaksi aivan ihanan neulomista käsittelevän kirjan: Puikoissa! Kirjan on ideoinut ja kirjoittanut Anu Harkki. Tämä Otavan kustantama kirja on ilmestynyt vuonna 2006.


Kirjan esipuheesta lainattua:

"Minä olin surkea käsitöissä. SURKEA. Pannulapustani tuli pyramidi, tyynyliinasta mykkyrä, neulatyynystä jotakin korvasientä muistuttavaa, paitapuserosta nyt puhumattakaan. Kymmenvuotiaana päätin, että ompelukoneet vihaavat minua, ja menin tekniseen käsityöhön, kun valinnan mahdollisuus annettiin. Opin höyläämään, maalaamaan, naulaamaan ja sahaamaan, mutta neulomaan en koskaan. Itse asiassa olin oikein tyytyväinen taitoihini, kunnes lasteni syntymän myötä hurahdin."


Tämä voisi olla myös tarinanpätkä minun elämästäni! Olen ollut tekstiilitöissä vain pakollisen puolivuotisen kolmannella luokalla. Muistot tekstiilitöistä ovat hataria, mutta mieleeni on jäänyt yritykseni virkata pannulappua. Virkatessa tekeleeni vain käpristyi ja käpristyi... Lopulta virkkasin lapun tarkoituksella umpeen, jolloin pannulapusta tulikin erittäin reikäinen ja muhkurainen pallo. Täytin sen pumpulilla ja ompelin tekeleellä silmät ja suun. Lopputuloksena sininen pallopäähirvitys. Voi opettajaraukkaa!


 Onneksi valitsin teknisen työn, koska se oli mun juttu! Nautin suunnattoman paljon puun työstämisestä ja kaikenlaisesta rakentelusta. Valitsin teknisen työn myös yläasteella valinnaiseksi. Vuosien varrella valmistui monenlaisia pienempiä ja suurempia käyttö- ja koriste-enineitä, joista monet ovat edelleen käytössä.

Vaikka näin aikuisena mahdollisuudet puu- ja metallitöihin ovat vähäisiä, on haaveenani joskus vielä saada pätevyys opettaa koulussa myös teknistä työtä.
 

Vuosikausia minua on kuitenkin kalvanut se seikka, että minä EN OSAA NEULOA! Onneksi opettajankoulutuksessa voi tällaisenkin puutteen korjata. Opettelin käsityökurssilla auttavaisten ja kärsivällisten opiskelutovereiden avustuksella neulonnan perusteet silmukoiden luomisesta alkaen.

Alku oli hankala! En voinut käsittää, kuinka puikkojen kanssa voisi työskennellä rennosti ja sulavasti. Yritin kuitenkin kovasti, kädet krampaten, rystyset valkeana, koko keho luonnottomaan asentoon vääntyneenä. Unohdin jokaisen kerroksen alussa, miten nurja silmukka tehtiin, tiputtelin silmukoita, lisäsin niitä vahingossa, kummallisia reikiä ja patteja ilmeistyi työn keskelle.

Hiljalleen aloin kuitenkin oivaltaa tekniikan ja työskentely alkoi jopa muistuttaa neulomista! Muiden tehdessä hurjaa vauhtia villasukkia, -paitoja ja mitä ihanimpia neuletöitä, minä pakersin tuntitolkulla pienten tilkkujeni kanssa kokeillessani erilaisia neulostyyppejä. En saanut kurssilla mitään varsinaista työtä valmiiksi, eikä tilkuistakaan kauniita tullut, mutta innostuksen siemen oli kylvetty... :)

Opettajansijaisuuksia tehdessäni olen törmännyt tänä vuonna monta kertaa tilanteeseen, että minun tulisi opettaa oppilaille neulontaa: joko perusteita tai lapasen neulontaa. Olen jotenkin onnistunut kiemurtelemaan tilanteista ja välttänyt pahimman painajaiseni.

Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että viimeistään joululomalla minun TÄYTYY harjoitella neulomaan ja opetella, kuinka neulotaan suljettua neuletta. Kuin tilauksesta sain avukseni tämän kirjan!



Puikoissa! on täynnä neuleohjeita (myös muutamia virkkaukseen ja muihin käsitöihin), jotka aloittelijakin ymmärtää. Kirjan ohjeissa on sekä perinteisiä ohjeita, mm. pipon ja erilaisten huivien tekoon, mutta myös persoonallisempia ohjeita, kuten läppärin suojapussi, golfmailan suojahuppu ja lasinlämmitin.

Ihanat värikkäät kuvat ovat todella innostavia ja houkuttelevat heti lankakaupan hyllyjä tutkimaan. Tästä kirjasta saan myös kouluun monta kivaa ideaa! Miksi käsitöissä pitäisi aina tehdä neulomalla lapanen ja villasukka? Vaihtoehtoja voisi koulussakin olla enemmän...

Jos neulomiseen kaipaa tukea, parhaimmat ja selkeimmät ohjeet löytyy mielestäni Käspaikasta. Käspaikan ohjeilla onnistuin tekemään ensimmäistä kertaa ensimmäiseen oikeaan neuletyöhöni raitoja, lisäyksiä ja kavennuksia! Tästä projektista lisää myöhemmin...

Meidän joulu.






Vaikka joulupyhinä oli ihanaa viettää aikaa maaseudulla, on kotiin palaaminen aina yhtä mukavaa. 
Ihanaa olla taas kotona! Nyt välipäivinä ehtii hyvin teettää jouluvalokuvat ja askarrella muutama sivu lisää joulukirjaan. Montaa mukavaa muistoa on jälleen mielessä talletettavaksi...

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Viime hetken lahjavinkki: Dixit


Dixit voitti tänä vuonna Vuoden perhepeli -palkinnon. Dixitissä yhdistyy nerokkaasti moni hyvä peli. Pelissä on paljon samaa kuin legendaarisessa Kymppitonnissa ja lautapeleissä kuten Rappakalja ja Compatibility.

Suomalaisen Vuoden perhepeli -palkinnon lisäksi Dixit on kahminut vastaavat palkinnot myös Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.



Pelissä pelaajat keksivät vuorotellen jonkin vihjeen, joka liittyy kysyjän salaa valitsemaan maalaukseen. Tämä vihje voi olla yksittäinen sana, lause, laulunpätkä tai vaikka pieni esitys pantomiimina... Vihjeen annon jälkeen muut pelaajat valitsevat omista korteistaan vihjeeseen sopivan kortin, jonka jälkeen kaikki kortit asetetaan pöydälle.

Pelaajien tehtävänä on arvata, mikä korteista oli kysyjän kortti. Pisteitä jaetaan oikein arvatuista korteista, mutta myös onnistuneista huijauksista palkitaan - jos siis saat toisen pelaajan uskomaan sinun väärään korttiisi, saat pisteen.

Peli-idea on siis hyvin yksinkertainen, minkä vuoksi Dixit on monenikäisille sopiva seurapeli. Vaikka peli on ulkonäöltään hyvin perinteisen lastenpelin näköinen ja ikäsuosituskin on 8+, toimii peli silti erittäin hyvin myös aikuisten kesken!





Peli on parhaimmillaan melko samanikäisten lasten kesken tai pelkästään aikuisten kesken. Tällöin voidaan käyttää juuri niin vaikeita vihjeitä kuin pelaajat itse haluavat, eikä esim. pelissä olevien lasten vuoksi tarvitse antaa liian helppoja ja itsestäänselviä vihjeitä.

Lennokkaan mielikuvituksen lisäksi myös yleissivistyksestä on hyötyä! Tätä peliä pelataan meillä jouluna paljon...

tiistai 21. joulukuuta 2010

Lisää lankakukkia...


Kaapeista ja laatikoista löytyi lisää lankoja ja telkkaria katsellessa syntyi tänään iso läjä kukkia! Taisin jäädä koukkuun tähän langan pyörittelyyn...

Kukkia on todella nopeaa ja helppoa tehdä. Pitääpä pistääkin muistiin, että näitä voisi joskus oppilaidenkin kanssa tehdä käsityötunnilla!

Hulluinta tässä on kuitenkin se, että minulla ei ole aavistustakaan, mitä aion tehdä näillä kaikilla kukilla...




Todennäköisesti kukat jäävät tällä hetkellä varastoon odottamaan myöhempää käyttöä.

Ainakin kortteihin näitä voisi käyttää ja vaikka lahjapaketin päälle!

Pipoon voisi kiinnittää yhden, laukkuun yhden, muutaman koristamaan tyynynpäällisiä...

Joulukarkkeja

Konvehtien pinta tässä vielä tasoittamatta...
Ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa suklaakonvehtien tekoa jouluksi. Tiimarissa myydään nykyisin monenlaisia leivontatarvikkeita ja sieltä löysin edullisesti tällaisen karkkimuotin. Muotti on tosin kovaa muovia, joten sen kestävyys hieman epäilyttää.

Aloitin kokeilut hyvin yksinkertaisella reseptillä: sulatettua suklaata sekoitettuna mariannemurskaan. Lopputuloksena mariannelta maistuvia karkkeja, ei siis mitään kovin erikoista. Hyviä ne olivat kuitenkin ja ensimmäinen erä hävisikin nopeasti parempiin suihin!


Konvehteja varten kokeilin ensimmäistä kertaa myös suklaan temperointia. Ohje ja lisätietoa temperoinnista löytyy esimerkiksi Kinuskikissalta.

Onnistumisen takaamiseksi olisi hyvä olla digitaalinen lämpömittari, mutta koska en sellaista omista, käytin lihalämpömittaria! :) Ihan hyvin toimi silläkin, vaikka lämpötilat eivät ehkä olleet sinne päinkään!

Tänään kokeilut jatkuvat uusilla resepteillä. Tarkoitus olisi tehdä näitä sen verran, että niitä riittäisi joulupöytään ja viemisiksi mummoille.



maanantai 20. joulukuuta 2010

Lankakukkia



Messulöydöistä innostuneena piti tänään kokeilla lankakukkien tekoa itse. Ihan hienojahan niistä tuli, ellei jopa hienompia kuin messuilta ostetut... :) Voi olla, että nämä päätyvät vielä jonkun sukulaisen joulutuliaisiin.

Lankoja minulla ei juuri ollut varastossa, koska en ole neulojaihmisiä. Onneksi löytyi kuitenkin kerä jotain projektia varten ostettua raitalankaa.

Tekniikasta tai mallista minulla ei ollut aavistustakaan, mutta hyvin näytti onnistuvan teko näin omasta päästäkin. Hieman kuitenkin arveluttaa, onko päättely riittävän kestävä. Täytyy vain toivoa, etteivät kukat ala heti purkautumaan...

Raitalangalla kukista saa pienellä vaivalla moniväriset, kun väri vaihtuu joka kerroksessa toiseen sävyyn. Tässä kuvat hieman vääristävät värejä, sillä oikeasti kukat ovat paljon punaisempia!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...