perjantai 3. joulukuuta 2010

Joulunaika jälleen saa...

Joulunaika jälleen saa
ja syksyn tuulet jäänet ovat taa. 
On joulu säihke hankien,
kimallus oksien kuuraisten.
Onko joulu tullut sydämiin?
Se onko päässyt sisään koteihin?
Oven taa niin usein jää
se mikä kuitenkin on tärkeää.
Rakkaus lahja parhain on,
sen voima suuri ja loputon



Meidän ovi on rappukäytävämme ainoa, jossa vuodenajasta riippumatta roikkuu aina jotain ajankohtaan sopivaa. Ovissamme ei lue nimiä, minkä vuoksi mielestäni jonkinlainen merkki on hyvä olla talon asukeista. Meillä vieraat eivät koskaan eksykään väärälle ovelle! Totta kai kotiin on myös mukavampi tulla, kun jokin kaunis asia ovessa toivottaa tervetulleeksi. 

Syksyllä ovessa oli laminoituja värikkäitä lehtiä roikkumassa risussa ja nyt "välikaudella" eli alkutalvesta edellisessä postauksessa oleva oksa "lumikukkineen". Mutta kuinka piinaava aika on ihmisen odottaa sitä hetkeä, että saa kaivaa joulukranssin varastosta ja ripustaa sen oveen? Mies sanoi, että joulukuuhun on odotettava. Olisihan sen voinut laittaa jo aiemminkin, mutta ajattelin "Hyvää joulua" tekstien aiheuttavan myös naapureiden keskuudessa paheksuntaa.

Nyt kranssi on kuitenkin paikallaan, perinteiseen tapaan muutaman sentin liikaa oikealla. Ehkä ensi vuonna vaihdan tämän edellisen asukkaan naulaaman naulan oikeaan kohtaan, keskelle ovea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...