sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Homepainajainen.

Blogissa on ollut taas todella hiljaista. Töissä on ollut todella kiireistä ja välillä tuntuu, etten edes ehdi hoitaa varsinaista työtäni - siis opettamista. Aika kuluu vain paperihommissa ja palavereissa ja koko ajan päässä jyskyttää tuhat tekemätöntä asiaa. Tunnollisena ihmisenä mielessä on koko ajan ajatus, että pitäisi pystyä parempaan ja ehtiä enemmän. Mutta kaikella on rajansa. Syksy on kokonaisuudessaan kyllä tuntunut siltä, että jaksamisen äärirajoilla mennään, kun työpäivät venyvät pitkiksi ja töitä riittää viikonloppuisinkin. Ja olisihan sitten kotikin ja PIHA, missä pitäisi myös tehdä joskus jotain. Niin, ja on mulla myös harrastuksia. Ja kavereita, joita olisi myös kiva joskus nähdä. Jos jokin, niin LOMA tulee kahden viikon päästä todella tarpeeseen!


 quote about relax trip holiday

Kaiken tämän huiskeen keskellä meillä on ollut kotona vesivahingon remontti käynnissä. Kaikkihan sai alkunsa heinäkuun (niin, eikä vieläkään loppua näy!) puolivälissä, kun unohdin varastossa hanan päälle auton pesun jälkeen. Pikaliittimen läpi vettä ehti tihkuttaa varaston lattialle kolme päivää. Kuntotarkastuksessa kävi ilmi, että vettä oli imeytynyt ties minne ja hyvin nopeasti heinäkuun helteillä tämä kosteus myös alkoi kukkimaan seinissä homeena...


Remontti ei ole vielä suuresti vaikuttanut meidän jokapäiväiseen arkeen, koska vesivahinko oli viileässä varastossa, johon on erillinen sisäänkäynti. Olemme siis asuneet talossa koko ajan melko "normaalisti". Kuitenkin meillä on heinäkuusta asti ollut talossamme jonkinlainen poikkeustila päällä. Mies totesikin tässä yksi päivä, että omakotitalomme on kaksio runsaalla varastotilalla, sillä kaikki remontin tieltä puretut tavarat on kasattuna ympäri taloa ja terassia. Vain olohuone ja keittiö ovat evakkotavarasta vapaana.


Varastomme on aina ollut hieman omituinen. Se on käytävämäinen sokkelo, joka koostuu kahdesta tilasta, joiden välissä on seinä (miksi ihmeessä?) ja kapea oviaukko, sekä molemmissa päissä ulko-ovet. Aiemmassa remontissa laitoimme tähän ensimmäiseen tilaan sisältä ylimääräiset jääneet lastulevykomerot, jotka tietenkin nyt kastuivat pilalle. Seinän takana oli edellisien asukkien patentoima itse rakenneltu hyllykkö/naulakko talvivaatteille. Onneksi siellä olleet vaatteet ym. tavarat eivät tuhoutuneet tässä vahingossa.


Olkoon sitten onni onnettomuudessa, että samassa yhteydessä, kun seinät piti joka tapauksessa purkaa, pääsimme tästä sokkelosta myös eroon. Väliseinää ei ole siis tarkoitus rakentaa enää takaisin, jolloin varastosta tulee huomattavasti suurempi ja siellä mahtuu näppärästi säilyttämään esimerkiksi miehen moottoripyörää ja tulevaisuudessa vaikka kahta! ;) Lastulevyseinän alla oli tiiliseinä, joka on sama seinä, mikä näkyy meidän olohuoneen remonttikuvissa. Jos suinkin on mahdollista, niin en ehkä levyttäisi tuota enää uudestaan, vaan seinän voisi jättää vaikka tasoitetulle ja maalatulle tiilipinnalle.


Myös lattian pinnoite hiottiin(?) pois ja seuraavaksi meille muuttivatkin asustamaan pari melkoista sähkösyöppöä. Puhaltimet rallattivat meillä yhteensä 37 päivää sellaisilla tehoilla, että sähkönkulutus nousi tuolla ajalla noin 65 kWh vuorokaudessa. Ihan hirvittää, minkälainen sähkölasku meille tupsahtaa, vaikka vakuutus sen korvaakin - jossain vaiheessa. O_o Humina kuului totta kai meille sisälle, koska tuon tiiliseinän takana on olohuone, mutta ääneen tottui, eikä siihen juuri kiinnittänyt edes huomiota. Naapureista en sitten tiedä...


Luulin todella tuolloin heinäkuussa, että vesivahinko ei olisi kovin paha. Mietinhän hetken, tarvitseeko tästä edes vakuutusyhtiölle ilmoittaa - jos vain pyyhkeillä kuivaisi lattialle tihkuneen veden. Jos kuitenkin jotain olen viime kuukausina oppinut kantapään kautta, niin sen, että vesivahinko voi yllättää laajuudellaan. Sillä vähällähän me oltaisiin päästy, jos ei olisi tarvinnut jotain muutakin purkaa. Osa eteisestä sijaitsee varaston vesipisteen takana, joten myös siellä purettiin seinää ja jostain rakenteista löytyikin ihan kunnon mustunut homeinen palkki. Eikä siinä vielä kaikki...


Kuivaus lopetettiin viikko sitten ja kaikki piti olla kuivaa ja ok. Eilen ikkunoita pestettä tulin kuitenkin siirtäneeksi sohvaa - juurikin sellaista jättiläiskulmasohvaa, jota ei ihan viikottain (lue: kuukausittain) tule siirreltyä, vaan imuroitua vaan sen alta. Tämä sohva sijaitsee siis juurikin tuota kuuluisaa tiiliseinää vasten sen toisella puolella olohuoneessa. Sohvanpa takana sitten näytti olevan HOMEESTA VIHREÄ LATTIALISTA ja sohvakin näytti kasvavan jotain kellertävää.



Hätäapuna paketoitiin tuo homeinen kohta muoveihin, vaikka en kyllä tiedä, onko siitä mitään apua. Huomenna toivottavasti tiedämme enemmän. Pahoin pelkään, että myös olohuoneen lattia pitää avata ja meidän rakas sohvakin saa varmaan kyytiä...  Että kiva.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Värikästä aikaa.

Kärhöt ovat nyt kukassa ja nautiskelevat näistä helteistä. Warszawska Nike, Rouge Cardinal ja The President sulassa sovussa sekaisin. Ei noita meinaa enää erottaa toisistaan. Kaikki niin ihania! :)




Samettiruusutkin ovat vihdoin alkaneet kasvaa ja kukkia lämmön vaikutuksesta. Ne nököttävät kuin niille suunnitellussa vanhassa puna-oranssissa padassa. Nämä ovat kyllä takuuvarmoja kasvatettavia siemenistä, eivät epäonnistu koskaan. Ensi vuonna voisi kylvää enemmänkin siemeniä...


Sain koulujen päättyessä yhdeltä oppilaalta orvokkiamppelin ja se kukkii vieläkin kauniisti, vaikka koulut taas pian alkavat. Hieman sitä pitäisi parturoida ja leikata alas, niin varmaan kukkisi vielä komeammin - ja ei olisi niin kaatuilevaa sorttia. Yleensä leikkaan orvokkeja alas pikku hiljaa, jotta kukkivia varsia riittää, mutta matalalta on uusia nousemassa tilalle.


Aurinko sai myös malvat kukkimaan. Valkoinen on myskimalva ja tuo vaaleanpunainen ehkä harmaamalvikki. Olen niin huono näissä lajinimissä. Pitäisi kirjoittaa lajien nimet aina ylös jonnekin Exceliin, kun saa niitä selviteltyä. Muutenkin pitäisi tehdä jokin listaus näistä mun pusikoista. :)



Tarha-alpi kukkii myös keskellä pihaa kuin aurinko! Kun ei nyt vain sataisi kaatamalla, niin se pysyisi pystyssäkin. Tätä saa aina olla tukemassa ja nostelemassa sateiden jälkeen. Pian vieressä alkavat kukkia pinkit jaloangervot ja siitä väriyhdistelmästä tykkään! Sitä odotellessa...


torstai 24. heinäkuuta 2014

Kukkapenkin laajennusta.

Meidän etupihalla on ollut vanha ja melko ränsistynyt kukkapenkki, jota olen talon ostosta alkaen hiljalleen muokkaillut. Olen jakanut, siirrellyt ja poistanut kasveja, istuttanut uusia, muuttanut suunnitelmia kerran ja toisenkin. Vieläkään en ollut lopputulokseen tyytyväinen...


Aiemmin alkukesästä tyrkkäsin tähän penkkiin myös Viherpeukaloiden valmiin perennalajitelman, koska oli kiire saada penkki jonkinlaiseen kuntoon viime syksyiseltä myllerrykseltä. Silloin kaivoin ylös joukon huonosti voivia kuunliljoja ja muita kasveja ylös. Tilalle jäi ammottava tyhjyys.


Purppurakeijunkukka tuli lajitelmassa mukana ja se on kasvanut todella hyvin. Tästä tykkään! Nopeasti leviävä pääskynmaksaruoho oli heräteostos pihakirppikseltä. Nämä kaksi ovat hauskat väriläiskät vierekkäin.

Lajitelmassa tuli mukana myös syysleimua 'Ice cream'. Taustalla hieman vilahtelee kurjenmiekkoja, joiden kasvuunlähtö oli hyvin vaivalloinen, mutta nousivathan ne viimein. Pienten alkujen vierellä myös suuremmat kurjenmiekat kaatuilemassa. Nämä ostin Avointen puutarhojen päivästä Siilinpihalta. Etualalla kituuttaa hakoneheinä, jonka elinkelpoisuus tässä ympäristössä selvinnee vasta ensi kesänä...


Penkkiin on tyrkättynä myös joukko mehitähtiä, vaikka kasvuolot eivät niille tässä penkissä ehkä parhaat olekaan. Usein käy kuitenkin niin, että taimia riittää, mutta paikkoja ei, joten jonnekin nämä on aina tungettava jemmaan... :D


Taponlehteä meillä kasvaa monessakin penkissä. Se on kiva kasvi alppiruusujen ja kuunliljojen kanssa. Peittää maata sopivasti, niin ei tarvitse olla kitkemässä koko ajan. Ja tämä ikivihreä kasvi on myös kivannäköinen heti lumien sulettua. Wikipedia kertoo, että taponlehteä on käytetty ennen lääkekasvina mm. oksettamiseen. Myös rotanmyrkyksi tämä on kelvannut. Kaikenlaista! :D


Koska kukkapenkki sijaitsee talomme varjoisalla puolella, jossa nurmikon sijaan viihtyy erinomaisesti sammal, haluaisin kukkapenkistä mahdollisimma suuren. Silloin ei tarvitsisi katsella sitä huonosti voivaa nurmikkoa - ja olisi taas muutama neliömetri vähemmän nurmikon leikkuuta! Penkki sijaitsee meidän talon julkisivun puolella, joten tästä syystä halusin saada siitä viihdoin siistin, suoran ja edes jollain tapaa järjestelmällisen penkin.


Kelit eivät ole viime aikoina olleet kehuttavat fyysisten hommien tekemiseen. Ei pidä tosin valittaa, kun kerrankin on lämmin ja aurinko paistaa. Loppuviikollekin on luvattu joka päivä +30 lämmintä! Mutta kyllä hiki valui tätä penkkiä kaivaessa. Ajattelin taas, että äkkiäkös sitä tuosta vähän nurtsia kaivelee pois, mutta mitä vielä! Monta tuntia sai kaivaa sitkeää nurmikkoa - varsinkin, kun en halunnut kaiken maan lähtevän sen mukana. Kottikärryistä oli sopivasti rengas puhki, joten maa-aineksen kärrääminen lytistyneellä renkaalla oli myös melko tuskaista.

Penkin laajennuksessa ja siistimisessä suurena apuna oli muuten tuo tuollainen kanttauslapio. Miksiköhän mulla ei ole sellaista ennen ollut? Hirmu kätevä keksintö! Sillä sain penkin reunat suoriksi - ainakin niin kauan, kun jaksoin viritellä naruja ja kantata niiden mukaan, enkä silmämääräisesti...

Mutta hiki valui! Onneksi kesken homman tuli hirveä kaatosade, joten hommaan tuli pakollinen paussi. Vettä tuli myös niin paljon, että eipä tarvinnut pahemmin kärrätä kastelukannuissa vettä istutuksille...

 

Mutta tulihan sitä lopulta "valmista"! Vielä pitää joitakin kasveja oikoa ja siirrellä, mutta ainakin suurin työ on nyt takana. Sitten vain seuraavan penkin kimppuun... :)



 

Harjaneilikat päätyivät tähän penkkiin myös jemmaan, jos eivät sitten jäädäkseen. Pitää nyt hieman seurailla, miten ne tuossa pärjäävät. Maa-aines ei ole niille paras tuossa alppiruusujen kyljessä, mutta olkoot siinä nyt jonkin aikaa turvassa, kunnes niille löytyy parempi paikka.


Viime kesänä istutin penkkiin kaksi 'Catawbiense Grandiflorum' puistoalppiruusua, jotka ovat viihtyneet hyvin näinkin "pohjoisessa" - lukuun ottamatta tämän kevään pientä kuivumista. Nyt ostin alennusmyynneistä kaksi alppiruusutainta lisää. Nyt penkkiin upposi 'Hellikki' nukka-alppiruusut. Toiveissa olisi saada alppiruusuja pihalle lisääkin, kunhan vain saisi raivattua noita hirveitä sotkupenkkejä vapaaksi! :/  


ps. Kuuntelen nykyisin, naapureiden riesaksi, aina pihahommia tehdessä radiota. Ilmeisesti ikä on tehnyt tehtävänsä, sillä olen siirtynyt YleX:ltä Yle Puheen vakiokuuntelijaksi. Tai ehkä näin ei voi vielä sanoa, mutta kanavalta tulee joukko hyviä ohjelmia, joita sitten kuuntelen jälkikäteen puhelimella Areenasta. Tällä hetkellä meidän pihalla raikaa mm. Ali Show, Ali ja Husu ja Puheen iltapäivä, joissa on usein todella mielenkiintoisia haastetteluja. Kyllä tylsäkin homma on siedettävää, kun on taustalla jotain mielenkiintoista kuunneltavaa... :)

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vesivahinko.

Blogissa on ollut hetken hiljaisuutta, koska täällä päin on ollut vähän hässäkkää. Reissussakin oltiin eteläisemmässä Suomessa. Ennen reissua piti tehdä yhtä ja toista. Pihalla piti saada alennusmyynneistä nappailtuja taimia maahan ja kaikki istutukset piti saada kasteltua ja rakenneltua pienet kastelujärjestelmäpatentit. Piti saada terassikalusteita maalattua ja huusholliakin kuntoon - ja piti myös viimeisenä ennen reissuun lähtöä pestä kurainen auto. Kun sitten palattiin reissusta muutaman päivän jälkeen, huomasi mies, että olin ehkä siinä kiireessä unohtanut sulkea varaston hanan...


Varastomme lattialla oli sitten vettä, ehkä sentin verran. Onneksi meillä on tuossa letkun päässä kiinni tuo pikaliitin, joka estää veden tulemisen aivan valtoimenaan (tai toisaalta sehän se syy tähän pieneen tulvaan oli, kun en tajunnut hanan olevan edelleen auki...) mutta kyllä se tuostakin ehtii muutamassa päivässä tihkuttaa vettä ihan mukavasti. Minä ajattelin, että eihän tämä nyt niin vakavaa ole. Varastossa on betonilattia ja eihän tätä vettä ole edes paljon. Äkkiäkös tämän tästä pyyhkeillä kuivaa! Mies oli sitä mieltä, että varmaan vakuutusyhtiöön kannattaisi kuitenkin tehdä vahinkoilmoitus. Sen tein, ihan varmuuden vuoksi, ja seuraavana päivänä meille olikin jo tulossa kuntotarkastaja katsomaan, mitä tuli tehtyä.



Nopeasti kävi ilmi, että märkää riittää ja ihan reilusti. Vettä oli päässyt vaikka mihin! Seinät olivat varastossa kastuneet ja turvonneet, alajuoksupuut ja eristeet oli kastuneet kastunutta seinää löytyi myös talon sisältä eteisestä. Myös varaston kaapit olivat alaosasta kastuneet ja tietenkin lastulevy turpoaa. Että nyt sitten ruvetaan purkuhommiin...


Joku onni onnettomuudessa on ehkä se, että taidan saada tässä remontissa vesipisteen talon ulkopuolelle, jotta vastaavaa ei satu uudestaan. Puutarhahommissa kun olisi niin kauhean näppärää, että olisi ulkona letku, josta ottaa vettä sadevesien ollessa vähissä... :)

Tästäkin huolimatta, mukavaa alkavaa viikonloppua! Tervetuloa mukaan blogini 100.lukija Ulla! Ja näyttääpä tuolla pyörähtäneen sivulatauksissakin joitain tasalukemia. Jospa tästä saisi jonkun arvonnan käyntiin lähitulevaisuudessa... :)

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Vihdoinkin aurinkoa! :)

Tänään on ollut ihana päivä. On riittänyt aurinkoa, valoa ja lämpöä. Toki eilenkin oli jo ihana keli, mutta en sitä juuri ehtinyt työn touhussa ihailla. Olin eilen entisessä kesätyöpaikassani emännöimässä rippijuhlia, sarjassaan viimeisiä. Kyllä sitä tunsi taas olonsa vanhaksi, kun nämä minun "kesälapset" kasvavat ihan silmissä. Kolme lapsista on jo täysi-ikäisiä ja neljäskin aivan kohta... Päivä oli työntäyteinen ja pitkä, mutta juhlat olivat mukavat ja kiva oli käydä tekemässä välillä jotain omasta leipätyöstä täysin poikkeavaa. :)


Hienon kelin lisäksi tässä päivässä oli parasta se, että vaaleanpunaiset pionini (lajike ei ole tiedossa, ehkä Sarah B?) alkoivat aukaista vihdoin ensimmäisiä nuppujaan! On tätä päivää jo odotettukin! :)




Niin täydellistä ja lumoavaa! Kuinka niin pienestä nupusta voi tulla esiin jotain näin ihmeellistä? Vaikka pionit kukkivat tänä vuonna aika myöhään, on ajoitus toisaalta erinomainen. Veljeni häät ovat nyt viikonloppuna ja juuri sopivasti kukkansa aukaisseet pionit pääsevät koristamaan myös juhlapaikkaa. Sitä en vaan vielä tiedä, miten saan pionilastin kuljetettua Helsinkiin asti.... :/

Ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...